Helteisellä Porkkalan kartanolla Lammilla, osa 2

Kerroin edellisessä postauksessa yleistunnelmia hellepäivän hikoilustani Porkkalan kartanon upeassa puutarhassa Lammilla. 

Lupasin silloin tämän jatko-osan, jossa kerron vielä kartanon harvinaisen upeasta kasvihuoneesta sekä kartanopuutarhan vieressä sijaitsevasta puutarhamyymälästä.

Kasvihuone on vanha, pitkä kuin mikä, kaunis ja erikoinen - ja siellä oli lämmintä 🙂

Kasvihuone on kaivettu osin maahan, hyväkuntoinen lasikatto muodostaa viiston harjan. Huoneen sisällä kulkee koko sen pituudelta maassa suuri ja kaunis tiilinen hormi, jolla huonetta on aikoinaan lämmitetty.

Kasvihuoneessa kasvaa ennen muuta runsaasti erilaisia pelargoneja sekä muita kasveja ruukkuihin istutettuna. Kasvien lomaan on aseteltu vanhoja työkaluja ja muita tykötarpeita.

Kasvihuone pitää kyllä oikeastaan nähdä, sitä on vaikea sanoin ja kuvinkaan kuvailla.

Kartanon puutarhamyymälä sijaitsee noin kilometrin päässä kartanolta.

Se on kunnon vanhanajan puutarhamyymälä laajoine valikoimineen. En ole missään muualla nähnyt esimerkiksi niin laajaa ja monipuolista eri tomaattilajikkeiden valikoimaa kuin täällä, nyt vielä heinäkuussa - mitähän se onkaan ollut alkukesällä?

Myymälän verkkosivuilla kerrotaan, että sieltä löytyy noin tuhat perennalajiketta.

Ja minähän otin, kun kerran kehotettiin. Paitsi että otin vieressä olleita punasipulin istukkaita, sillä niitä en ole koskaan kasvattanut. Jospa ne vielä jonkun kokoisiksi kerkiäisivät.

Ryhmät saavat myymälästä 15 % alennuksen.

Porkkalan kartano puutarhamyymäläineen on kyllä ehdottomasti paikka, jonne pitää monestakin syystä palata. Jos ei enää tänä kesänä, niin viimeistään ensi vuonna. Löydät sen myös kotimaisten puutarhakohteiden listaltani.

#puutarha #puutarhakohde #matkailu #matkailukohde #puutarhamatkailu #porkkalankartano #lammi #kasvihuone

Huh, helteiset puutarhaöverit Porkkalan kartanolta 🙂

Pistäydyin viime perjantain helteessä minulle uudessa puutarhakohteessa, Porkkalan kartanossa, jonka vasta hiljattain keksin.

Porkkalan kartano ei sijaitse nimensä mukaisesti Porkkalassa, vaan melko kaukana sieltä Lammilla, noin 30 km:n päässä Hämeenlinnasta. 

Kartanolla on laaja puutarha, joka on yleisölle auki aina silloin tällöin, aukioloajat kannattaa varmistaa etukäteen kartanon sivulta. Paikkaan on pieni sisäänpääsymaksu. 

Puutarha on niin laaja, että helle hieman rajoitti tutkailuja, enkä jaksanut koluta kaikkea aivan perinpohjaisesti. Kartanon lähellä on vielä mukava puutarhamyymälä, siellä etenkin alkoi jo olla puhti vähän poissa. Tämä on ehdottomasti uuden visiitin väärti, vaikkapa toiseen ajankohtaan alkukesästä - tai ehkä jouluna?

Aloitin tutustumiseni virkistäytymällä kartanon kahvilassa ja orientoitumalla rauhassa puutarhan tarjontaan. Kahvilan puitteet ovat todella upeat, tarjonta oli kuitenkin aika perinteistä, gluteenittomia vaihtoehtoja oli niukasti.

Pistäydyin samalla myös kartanorakennuksen yläkerrassa olevassa myymälätilassa. Se on ehkä paikan suurin erikoisuus, siellä on joulu - myös heinäkuussa! 

Uteliaana piti tietysti selvittää, mistä ajatus ympärivuotisesta joulusta juontaa juurensa. Sain kuulla, että kartanon emäntä on innokas jouluihminen. Kartanolla on ollut joulumyymälä joulun aikaan jo vuosia. Viime vuonna asiakkaat olivat ehdottaneet, että joulumyymälä voisi olla auki ympäri vuoden. Tähän ei kartanon emäntää tarvinnut isommin suostutella. Tuntui kyllä hieman erikoiselta pyöriä hellepäivänä joulutunnelmissa 🙂

Itse puutarhan istutukset on jaoteltu vajaaseen 40 pienehköön istutusalueeseen - katseltavaa siis todellakin riittää! 

Alueet on numeroitu ja jokaista istutusaluetta yhdistää jokin tietty idea tai ajatus, vaikkapa väri, jonka mukaisesti kunkin alueen kasvit on valittu. Värit ja niiden harmonia ovat puutarhassa tärkeässä roolissa, se miellytti minua värifriikkiä.

Puutarhassa on myös selvästi mietitty erilaisia näkymiä. Silmää hiveleviä, miellyttäviä näkymiä avautui tuon tuosta.

Kasvit on nimetty hieman summittaisesti, eri alueiden opasteteuluissa on mainittu kunkin alueen pääkasvit. Kun moni kasveista oli minulle tuntematon, olisin kaivannut vielä selkeämpää kyltitystä. Nyt moni kasvi jäi minulle mysteeriksi, mutta eipä se liene niin vaarallista :)

Yksi hämmästyttäviä asioita oli ruukkuistutusten määrä, niitä oli valtavasti kaikkialla. En pysty arvioimaan niiden määrää, mutta mietin, että niiden takana täytyy olla valtava työmäärä - niin kuin muutoinkin koko puutarhan hoidossa.

Puutarhassa järjestetään myös opastettuja kierroksia, suosittelen osallistumaan sellaiselle. Kun nähtävää on niin paljon, saa kierrokselta varmasti irti paljon enemmän kuin itsekseen tutustuessaan.

Kuva on variegata-alueelta, jossa kasvit ovat
joko vihreä-valkoisia tai valkokukkaisia.

Porkkalasta tuli mieleen jonkinlainen Kangasalla sijaitsevan arboretum Frickin ja Vantaalla olevan Viherpajan sekoitus.

Istutukset eivät ole läheskään niin hyvässä järjestyksessä kuin Frickissä, mutta toisaalta kokonaisuus - hallittu hoitamattomuus - ei ole aivan niin räjähtänyt kuin Vihrpajassa. Näissä jokaisessa paikassa on oma viehätyksensä 

Hyötykasvialueella kasvoivat sulassa sovussa ja sekamelskassa kaikki mahdolliset kasvit - tomaatit, maissit, pinaatit... 

Puutarhakierrokselle saa mukaansa
tällaisen hieman summittaisen kartan.

Kuten monet muutkin kiinnostavat puutarhakohteet, myös Porkkalan kartano sijaitsee valitettavan syrjässä, sinne ei taida oikein päästä muutoin kuin omalla autolla. Jos asuisin lähempänä, voisin vierailla puutarhassa useastikin syventyen eri kerroilla tarkemmin eri aiheisiin - vaikkapa ruukkuistutuksiin, kasvihuoneeseen, hyötytarhaan jne.

Tätä hyötykasvialueella kasvanutta kasvia en
tunnistanut. Isot, jotenkin tutun oloiset lehdet, mutta mikä?

Koska tällä tarinalla alkaa olla jo nyt pituutta, niin kerron vielä erikseen toisessa postauksessa puutarhan viehättävästä kasvihuoneesta sekä puutarhamyymälästä.

Suosittelen ehdottomasti tätä kohdetta, joka löytyy nyt myös kotimaisten puutarhakohteiden listaltani. Siellä on myös noin 50 muuta kiinnostavaa kohdetta eri puolilta Suomea!

Tähän loppuun vielä vähän lisää kuvatunnelmia Porkkalasta.

#puutarha #puutarhakohde #matkailu #matkailukohde #puutarhamatkailu #porkkalankartano #lammi

Perhosorkideat uusiin multiin

Kerroin pari viikkoa sitten yrityksestäni elvyttää vähän huonoon kuntoon päässeitä vanhahkoja perhosorkideoita eli -kämmeköitä.

Poistin kasvit ruukuistaan, karistin niistä vanhan mullan ja irrottelin kuolleet juurenpätkät. Sen jälkeen laitoin orkideat virkistymään vesiastiaan. Nyt alkaa hiljalleen selvitä, miten orkideojen kävi.

Odottamaani nopeaa ihmevirkistymistä ei valitettavasti tapahtunut, ehkä jotain pientä kuitenkin. En jaksanut enää odotella, vaan päädyin nyt istuttamaan orkideat takaisin ruukkuihin.

Sekoittelin itse uuden, ilmavan kasvualustan turpeesta, leca-sorasta, kookoskuidusta ja männynkaarnasilpusta. Lisäsin vielä joukkoon hieman rahkasammalta ja hienonnettua puuhiiltä. Toivottavasti orkideat osaavat arvostaa tätä seosta 🙂

Käyköön tässä pidemmän päälle miten hyvänsä, niin ainakin tällä hetkellä orkideat näyttävät joka tapauksessa huomattavasti siistimmiltä kuin lähtötilanteessa.

Voin muutaman viikon päästä vielä kertoa, miltä orkideojen tilanne alkaa näyttää.

Tulin tässä samalla selvitelleeksi, että multa ei olisi perhoskämmeköille lainkaan välttämätöntä. Niitä voisi myös kasvattaa lasiastiassa, jossa olisi vain pieni tilkka vettä pohjalla. Vettä ja lannoitetta pitäisi kuitenkin lisätä säännöllisesti parin viikon välein. Tiedän, että tämä olisi minulle liian vaativa haaste, joten parempi tämä multavaihtoehto. Ehkä pelkässä vedessä kasvattamistakin voisi joskus huviksi kokeilla, vaikka vain yhdellä kasvilla.

Nyt alkaa löytyä oikeaa hokkaidokurpitsan näköä!

Tällainen oli tilanne kesäkuun lopulla...

Vähän kummastelin, kun aiemmin kesäkuun lopulla jakamassani kuvassa tämän kesän kokeiluni hokkaidokurpitsa ei oikein muistuttanut ulkonäöltään lainkaan sitä mitä pitäisi.

Kurpitsanalku oli kirkkaankeltainen, kauniin sileäpintainen pallero, ei lainkaan ryppypintainen, tumman oranssinpunainen kuten hokkaidokurpitsan pitäisi olla.

Ja tällä hetkellä...

Asia on kuitenkin korjaantunut nyt palleron kasvettua. Sen muoto on muuttunut pyöreästä "sipulimaisemmaksi", näin kuvailisin hokkaidokurpitsan muotoa. Myös pinta on saanut oikeanlaisen ulkonäön. Väri on muuttunut kirkkaankeltaisesta tumman oranssiksi ja pintaan on ilmaantunut asiaan kuuluvaa vaaleaa raidoitusta.

Pieneksi tämä näyttää kuitenkin jäävän, sillä koon kasvu vaikuttaisi nyt pysähtyneen. Hokkaidokurpitsanhan pitäisi olla sellainen minivesimelonin kokoinen, mutta tämä on enemmänkin miehen nyrkin mitoissa. Tämä ensimmäinen kokeiluni näyttäisi siis tuottavan ainakin yhden mini-hokkaidokurpitsan 🙂

Sitä tässä vielä ihmettelen, että mistä kummasta tiedän, milloin tuo olisi sopivan kypsä poimittavaksi? Ainakin tällä hetkellä tuntuu, että mielelläni annan tuon vielä jonkin aikaa kypsytellä itseään.

Myös lisää kurpitsanalkuja on kehitteillä, saa nähdä ehtivätkö ne miten valmistua?

Hauskoja ja mielenkiintoisia ovat aina tällaiset uudet kokeilut!

Jälleen uusi mielenkiintoinen puutarhakohde!

Tämä on aina kiva hetki, kun sattuu kuulemaan itselle uudesta, todella mielenkiintoiselta vaikuttavasta puutarhakohteesta!

Lammilla, noin 30 km päässä Hämeenlinnasta sijaitseva Porkkalan kartano vaikuttaa niin upealta ja houkuttelevalta, että täytyy kertoa tästä nyt saman tien, vaikken ole vielä ehtinyt paikan päällä käymään. 

Kartanolla on nimittäin käynnistymyt juuri tänään kartanoviikko, mikä tarkoittaa muun muassa monenlaisia tapahtumia. Yritän ehdottomasti päästä käymään tuolla tämän viikon aikana. Käyntini saattaa kuitenkin mennä vasta loppuviikkoon, minkä vuoksi jaan tiedon tästä kohteesta jo nyt, jos satut olemaan liikkeellä noilla suunnilla.

Verkko- ja Fb-sivun mukaan paikka näyttää todella monipuoliselta, siellä tuntuu olevan vaikka ja mitä!

Lisäsin Porkkalan kartanon jo saman tien kotimaisten puutarhakohteiden listalleni. Löydät tältä listalta myös noin 50 muuta mielenkiintoista puutarhakohdetta eri puolilta Suomea!

Onneksi tässä on vielä kesäloma menossa, niin pystyy tarttumaan tällaisiin mukaviin yllätyksiin lähes saman tien.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

#matkailu #puutarha #puutarhamatkailu #matkakohde #puutarhamatkailukohde #puutarhakohde #puutarhamatkakohde #kotimaa #kotimaanmatkailu

@porkkalankartano

Uusia salaatteja kehiin!

Salaattia on helppo ja mukava kasvattaa itse. Se on yksi nopeakasvuisimpia vihanneskasveja. Tämän ansiosta se on myös yksi niitä harvoja kasveja, joista on meidän oloissamme mahdollista saada useampi sato.

Salaattia kannattaa kylvää pari-kolme kertaa kesässä, niin saatavilla on aina tuoreita salaatinlehtiä alkukesästä myöhäiseen syksyyn. Itse esikasvatan ensimmäiset salaatintaimet sisällä, jotta salaattia on saatavilla jo heti aikaisin alkukesästä. Kylvän nämä ensimmäiset taimet huhtikuulla, sillä salaatintaimet tosiaan kasvavat hyvin nopeasti.

Keskikesän jäävuorisalaatit kasvun alussa.
Näistä on odotettavissa satoa muutaman viikon päästä. 

Seuraavan erän kylvin kesäkuun puolivälin paikkeilla, istutin juuri tämän kesän keskimmäisen salaattierän taimet pitkulaiseen parvekelaatikkoon.

Nyt on myös hyvä ajankohta kylvää vielä viimeinen salaattierä, jonka sadosta pääsee nauttimaan elo-syyskuulla.

Tykkään nykyään kasvattaa salaatit usemmastakin syystä mieluummin laatikoissa kuin avomaalla. Ennen muuta siksi, että ne ovat näin paremmin suojassa erilaisilta tuholaisilta, kuten etanoilta ja kotiloilta.  

Salaattia on olemassa monipuolisesti erilaisia ja erivärisiä lajikkeita, kannattaakin kylvää vaikka erilaisten lajikkeiden sekoitusta, niin saa mukavaa vaihtelua. Itse tykkään kaikkein eniten rapealehtisistä jäävuorisalaateista.

Tästä pääset juttuuni, jossa kerron salaatin lisäksi myös muutamien muiden helppojen syötävien kasvien kasvattamisesta.

Perhosorkideoiden elvytysyritys

Minulla on neljä vanhaa, varsin järkyttävään kuntoon päässyttä perhosorkideaa. Lehdet ovat kyllä varsin hyväkuntoisia, mutta kuollutta juurakkoa puski ruukuista runsaasti yli laidan.

Tässä ei-niin-miellyttävä lähtötilanne.

Tässä yhden yksilön juuristo, kun olin
ravistellut mullat pois.

Luin hiljattain jostain, että perhosorkideat voisi elvyttää varsin helposti siten, että juuristosta poistetaan kaikki multa ja kuolleet juurenpätkät. Sen jälkeen orkidea laitetaan lasiastiaan, jossa on vain vettä. Vesi vaihdetaan uuteen kerran viikossa. Pitäisi kuulemma piristyä hyvinkin nopeasti.

Tässä kuolleen juuriston siivoamisen jälkeen.

Poistin siis orkideat ruukuistaan, karistin mullat pois ja irrottelin kuolleet juurenpätkät. Sitten laitoin orkideat vesiastiaan, ja nyt vain odotellaan ihmettä tapahtuvaksi, katsotaan kuinka käy!

Yhteen lasipurkkiin mahtui
aina kaksi orkideaa, nyt vain odotellaan!

En ollut oikein varma, mitä kaikkien ilmajuurten kanssa olisi pitänyt tehdä. Yritin upottaa nekin veteen, en tiedä oliko tämä järkevää, pian sekin selvinnee :)

Mukavaa perjantai-iltaa ja alkavaa viikonloppua!

Ah, kesäkurpitsaa helposti aasialaisittain!

Tätä hetkeä olen odottanut! Että ensimmäinen kesäkurpitsa kypsyy, ja pääsen testaamaan siihen aasialaistyyppistä maustekastiketta, johon olen talven mittaan ihastunut.   

Ensimmäinen kesäkurpitsa oli kasvanut
juuri ja juuri sen kokoiseksi,
että ratsin sen nyppäistä.

Olin ajatellut, että kastikkeen vähän voimakkaammat maut voisivat sopia mainiosti miedon kesäkurpitsan liittolaiseksi, eikä mennyt tämä arvelu pahasti pieleen. 

Kastikkeeseen tulee:

1 valkosipulin kynsi hienonnettuna

1 rkl soijakastiketta

1 rkl riisiviinietikkaa

1/2 tl seesamiöljyä (hätätapauksessa muukin ruokaöly käy, mutta seesamiöljy antaa juuri sen oikean maun)

Ripaus sokeria 

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään.

Lisäksi maun mukaan rapeaa valkosipulia chili-seesamiöljyssä

Pilko kesäkurpitsa esim. pieniksi suikaleiksi tai ohuiksi siivuiksi, ja sekoita kastike joukkoon. Sekoittele makusi mukaan joukkoon tämän hetken hittituotetta, rapeaa valkosipulia chili-seesamiöljyssä. 

Olen aiemmin käyttänyt tätä kastiketta muun muassa kurkun, hienoksi silputun kukkakaalin ja porkkanoiden kanssa. Se sopii oikein mainiosti näiden kaikkien kanssa. Eri kasviksia voi myös sekoittaa keskenään ja käännellä sitten kastikkeen niiden joukkoon.

Tämä ihana herkku on hetkessä valmis nautittavaksi - ja häviää myös hetkessä :) 

Täytyykin lisätä tämä ohje listalleni, josta löytyy vinkkejä siihen, mitä kaikkea kesäkurpitsasta voi valmistaa.

Voisi kuvitella, että tämä kastike sopisi mainiosti myös sienten kera, tässä ensimmäisiä kantarelleja odotellessa... 

No nyt alkaapi olla kukkia!

Juhannuksen jälkeinen helle räjäytti viimein kaikki tyttären juhannushäitä varten kasvattamani kukkaset auki. Nyt löytyy kukkia joka väriä ja laatua!

Tätä pientä punakukkaista en lainkaan tunnista.
Tulisi mieleen punapellava, mutta lehdet ei täsmää...
Edit: osasihan se lopulta Google kertoa tämänkin lajin: kesä- tai syysruusuleinikki. Enpä ole aiemmin moisesta lajista kuullut, virolainen kukkasiemenseos yllätti!

Olen aiemmin kertonut, etteivät kukat ole oikein minun juttuni, vaan lähinnä hyötykasvit. Näiden ihanien hääkukkaprojektien myötä taitaa mieli olla vähän muuttunut. Onhan se aika kivaa, kun on monenlaisia kukkia vaikka millä mitalla! 

Toisaalta, olihan näissä hääkukkajutuissakin tuo hyötynäkökulma, mikä tekee minulle pitkälti sen mielekkyyden. Ja löytyyhän näistä myös syötäviä kukkia!

Saa nähdä miten tulevaisuudessa käy, osaako sitä olla ilman, vai tuleeko jatkossakin kylvettyä samanlainen kukkameri.

Kirjokakkaroista en ole aivan varma, tykkäänkö niistä vai en. Ehkä niiden ongelma on se, että väriyhdistelmät ovat minusta monesti varsin luonnottomia. Menköön nyt kuitenkin ainakin nämä pari voimakkaamman väristä, varsinkin kun tämä ensimmäinen on älynnyt kasvaa juuri oikean värisen ruiskaunokin kainaloon. Pian varmaan jo suorastaan rakastan näitä 🙂

Tähän loppuun täytyy vielä kertoa, ei ole todellista, tänään vasta vahingossa hoksasin, että täällä Bloggerissa voi säätää kuvien kokoa tarkasti ja helposti vain nurkista vetämällä! Olen tehnyt tovin jos toisenkin töitä säätäessäni kuvakokoja html-koodin kautta! Ei mennyt hukkaan tämäkään päivä... :)