sunnuntai 9. marraskuuta 2025

Vihoviimeisiä sadonkorjuita

Tuli viimein aika tuikata lapio maahan viimeisiä kertoja tänä syksynä, ja katsoa löytyykö komeaksi kasvaneiden maa-artisokanversojen juurelta syötäviä mukuloita.

Maan uumenista löytyi kauniita
maa-artisokanmukiloita.
Yllätys oli vallan positiivinen, kyllä artisokat olivat muistaneet kasvattaa näyttävien varsiensa lisäksi myös syötäviä mukuloita maan uumeniin.

Mikä parasta, nämä mukulat olivat myös mukavan sileäpintaisia, artisokanmukulat kun tuppaavat toisinaan olemaan kovin röpelöisiä. Tällaiset sileäposkiset kun ovat huomattavasti miellyttävämpiä pestä ja kuoria kuin kovin muhkuraiset versiot.

Joskus luin, että sileäpintaisten artisokanmukuloiden salaisuus on kova savimaa, pehmeämmässä maassa syntyy muhkuraisempia mukuloita. Tämä kuulostaa 
minusta jopa vähän erikoiselta ja jotenkin epäloogiselta. Kuvittelisi toisin päin, että pehmeämmässä maassa olisi helpompaa kasvattaa kauniin sileitä mukuloita - mutta eipä mitään, tämä kasvi tahtoo toimia näin päin.

Nautin nämä ensimmäiset nostamani mukulat ihan vain yksinkertaisesti keitettyinä, oikein hyviä olivat 😊

Nyt onkin luvassa reippaasti kylmenevää, joten tähän on nyt aika päättää tämän puutarhakesä, ja jäädä mielenkiinnolla odottelemaan, mitä ensi vuosi tuo jälleen tullessaan... 😊

#maa-artisokka #mukula #savimaa
Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!