Sadonkorjuuajan kasvimaakuulumisia

Hei taasen, on jälleen tullut mentyä vähän Suomenmaata pitkin poikin, siksipä täällä blogissa on ollut vähän hiljaisempaa.

Kotiuduttua oli aika pienen kasvimaakierroksen. Siellä olikin sitten tapahtunut senkin edestä. Onneksi tähän aikaan vuodesta kasvit jo pärjäävät melko hyvin ihan itsekseenkin, lähinnä kaipaisivat sadonkorjaajaa.



Köynnöspavut ovat toimineet aivan ajatuksiani lukien, ne tosiaan kasvavat nyt raudoitusverkosta taivutetussa kaariportissaan siten, että pitkät pavunpalot roikkuvat alas portin kaaressa. Mukavaa ja helppoa sadonkorjuuta.

Tomaatteja oli kypsynyt kunnon kulhollinen, kuin myös kurkkuja. Tässä täytynee jälleen pian ryhtyä ihanan tomaattikastikkeen ja miedon etikkaisten viipalekurkkujen valmistukseen.

Perunanvarsissa alkaa jo olla ruttoa, mutta se ei enää tässä vaiheessa niin haittaa, sillä potut ovat jo ehtineet varttua mukavan kookkaiksi. Ja kyllä ne noilla jäljellä olevilla lehdilläkin vielä kasvavat vähän lisää.

Kunhan rutto tuosta vielä vähän etenee, on aika katkoa ruttoiset varret pois viikatteella, jottei rutto leviä niistä mukuloihin.

Pistetäänpä tähän loppuun vielä noiden ruttoperunoiden jälkeen silmäniloksi

puutarhannurkasta tällainen pieni kivipenkki kukkasineen.