maanantai 24. huhtikuuta 2017

Mitähän uutuuksia sitä kokeilisi?

Tähän aikaan vuodesta sydän sykkii monenlaisille puutarhajutuille, myös erilaisten uutuuksien kokeilemiselle.

Vanhat tutut ja hyväksi havaitut kasvit ovat toki tärkeä kivijalka, mutta aina on myös kiva kokeilla mausteeksi ripaus jotain uutta. Tänä vuonna minulla on tässä joukossa ainakin kaksi kasvia, joihin molempiin törmäsin ulkomaanreissuilla viime vuonna.

Toinen on niin kovin trendikkään lehtikaalin yksi alatyyppi, mustakaali. Ihastelin upean näköisiä mustakaaleja viime syksyisellä Tukholman-matkallani ihanassa Rosendalin puutarhassa Djurgårdenin saarella.
Mustakaalia ja muita lehtikaaleja Rosendalin puutarhan viljelyksillä
ihanan kesäisenä sadonkorjuutapahtuma-päivänä viime syyskuussa.
Mustakaali on kasvina todella kaunis, sen mustanpuhuva väri on hyvin erikoinen. Kauniinmuotoiset ehytreunaiset lehdet muodostavat palmua muistuttavan latvuksen, minkä vuoksi kasvia kutsutaankin myös palmukaaliksi.

Perinteisen lehtikaalin suhteen minulla on käynyt niin, että kasvatin sitä runsain määrin jo aikanaan viime vuosituhannen puolella, siis paljon ennen kuin se nousi nykyiseen suosioonsa. Silloin pääsin jo kyllästymään koko kasviin, kun käytin sitä vähän joka ruoassa niin tuoreena, kypsennettynä kuin kuivattunakin. Lehtikaalin lehdet ovat minun makuuni vähän ikävän karheita, niihin verrattuna mustakaali on huomattavasti pehmeälehtisempi. Innolla siis odotan tämän varsin koristeellisen uutuuden kasvua :)
Mustakaalia käytetään muuten paljon italialaisessa keittiössä, sekin kuulostaa lupaavalta!

Ja se toinen, se on sievä kukka, jonka tapasin viime kesänä Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa. Se oli aika pieni ja vähän vaatimatonkin, kasvoi villinä ja vapaana pitkin poikin puutarhaa; nurmikoiden reunamilla ja kiveysten väleissä.

Kyseessä on aika pienikukkainen unikko, jonka kukat ovat hyvin poikkeuksellisen värisiä, kauniin murretun oransseja. Osa kukista oli jo ehtinyt muodostaa siemenkotia, ja niinpä napsin vähän talteen noita pienenpieniä siemeniä.

Harmi kyllä en innostuksissani tullut ottaneeksi lainkaan kuvaa noista kukkasista. Niinpä laitan tähän kuvitukseksi muutaman muun kuvan viehättävästä Tallinnan kasvitieteellisestä. Jospa ensi kesänä saisi sitten kuvattua tämän unikon omassa pihassa :)
Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan tunnelmaa.

Nyt vain toivotaan, että niin mustakaalin kuin unikon siemenet itävät ja viihtyisivät myös meikäläisellä maaperällä.

4 kommenttia :

  1. Onnea mustakaalin ja unikkojen kasvatukselle. Mielenkiinnolla odotan noita unikkojen kuvia, kun olen itse vannoutunut unikkojen ystävä. - Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli A, kiva kuulla että on muitakin unikkofriikkejä :) Eipä se ole ihme, niin kauniita ja vähän eksoottisiakin kukkia ne ovat.
      Ja sitä paitsi tosiaan kauniita kuvattavia, eiköhän noista toivottavasti jonkinlaisia kuvia synny!
      Samoin hyvää viikonalkua sinulle!

      Poista
  2. Onnea kokeiluihin! Minun kaalikokeiluni ovat loppuneet. Oli harsot tai ei, öttiäiset hyökkäävät aina. Luovutan!

    VastaaPoista
  3. Minun makuuni on lehtikaaleista ne kiharareunaiset lajikkeet.Nyt on kasvatuksessa vihreänä ja tumman punertavana.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!