maanantai 4. tammikuuta 2016

Jummi jammi, mitkä luistelujäät!

Nyt tulee jälleen jotain sellaista, että älä tee näin - ellet sitten tiedä satavarmasti, mitä olet tekemässä.

Äskettäin vallinneet pakkaset ilman lumisadetta jäädyttivät järvet houkuttelevaan peilijäähän. Ja tästähän varoiteltiin, ihan aiheesta, yllin kyllin. Muutama päivä sitten virkavalta jopa tyhjensi Tuusulanjärven innokkaista luistelijoista, mikä varmasti oli järkevä varotoimi. Parempi varoa kuin katua!


Siitä huolimatta piti pari päivää sitten käydä pienellä lähijärvellä katsomassa, josko se kantaisi jo luistelijan. Kristallinkirkasta, sileäpintaista teräsjäätä näytti olevan hyvinkin reilut viisi senttiä, siis riittävästi.


Siltikin arkailin luistimineni rannassa, mennäkö vaiko eikö? Vaan silloin alkoi etäämpää kuulua iloista jään kirskunaa; kaksi retkiluistelijaa lähestyi kauempaa selältä huimaa vauhtia. Olivat tehneet pitkän lenkin, ja vakuuttivat jään olevan kestävää.

Heidän rohkaisemanaan vetäisin luistimet jalkaan, ja suuntasin kohti vastarantaa. Jäänaskalit oli varmuuden vuoksi mukana, ja vähän evästäkin.

Alla oli ihan tavalliset luistimet. En ole tullut hankkineeksi retkiluistimia, kun kausi jää yleensä niin kovin lyhyeksi, usein vain muutama päivä ennen kuin lumi valtaa jääkentät kuten nytkin sitten kävi.

Ilman retkiluistimiakin vauhti oli aivan riittävän vinhaa, vielä kun oli mukana sauvat, joiden avulla saa koko kropan liikkeelle :)

Jos aikoo tähän aikaan jäälle, pitää vesistö tuntea tarkkaan, virtapaikoille ei ole mitään asiaa. Turvallisimpia ovat pienet lammet ja lahdet. Voi myös mennä sellaisille paikoille, missä näkee muidenkin liikkuvan. Retkiluistelua voi päästä harrastamaan turvallisesti myös erilaisissa seuroissa tai muissa porukoissa.

Nyt kun jään päälle tuli lopulta vähän luntakin, saattaisivat sukset olla seuraava sopiva kulkupeli. Jäälle voisikin näin vähän lumen aikaan päästä hiihtelemään aiemmin kuin varsinaisille hiihtoladuille.

Lumi toimii kuitenkin eristeenä ja hidastaa jään vahvistumista, vaikka toisaalta nyt kiristynyt pakkanen vauhdittaa sitä reippaasti. Heikompia kohtia jäässä on vaikeampi havaita lumen alta, joten sen vuoksi on syytä olla entistäkin varovaisempi.

Jos vähääkään epäröit, älä mene vielä jäälle, kukaan ei saa tippua veteen tämän kirjoitukseni vuoksi!

6 kommenttia :

  1. Me ollaan käyty nyt kaksi kertaa jäällä, joten tosiaankin tiedän sen ilon ja riemun joka jäällä luistelemiseen liittyy! Ollaan me sun kanssa vähän hulluja, mutta ah miten autuasta se on. Suurempi vaara kyllä on että luistimilla kaatuu ja loukkaa itsensä kuin se että hukkuu jos yhtään tietää mitä on tekemässä.

    Me saatiin joskus retkiluistimet, mutta olen ne laittanut eteenpäin kun ei niitä oikein saanut kunnolla mihinkään kenkiin kiinni. Tavalliset hokkarit ajaa ihan saman asian, ainakin minun mielestäni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas näinpä! Meille nämä vedet ovat tuttuakin tutumpia, ei tässä mitään mahdottomia riskejä oteta.
      Olen myös monasti miettinyt, miltähän se veteen tippuminen mahtaisi tuntua, mitä siinä tapahtuu, ja millaiset mahdollisuudet sieltä on oikeasti päästä pois - ehkä jonkinlaista mielikuvaharjoittelua? Joka tapauksessa taatusti erittäin epämiellyttävä kokemus, mitä en koskaan toivo tapahtuvan.

      Poista
  2. Jäät ja vesistöt täytyy tosiaan tuntea että jäille uskaltaa. Valitettavia hukkumistapauksia on jo kuulunut. Täällä tuo ei ole mahdollista, lumi on siinä heti. Tai en ainakaan tiedä että harrastettaisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä alkutalven (ja lopputalven!) jäiden kanssa tosiaan ole leikkimistä. Nämä lumettomat tai vähälumiset alkutalvet taitavat tosiaan olla meidän Etelä-Suomen harmi, sillä minä ainakin kaipaan lunta. Nyt tuntuu hyvältä, kun sitä on tullut edes vähän. Toivottavasti saadaan pian hiihtokelit tännekin!

      Poista
  3. Onpa kauniin näköistä ja upeat luistimet sinulla! Ja niin hienoa huomata, että naskalit on mukana, ne auttavat valtavasti jäälle pääsemisessä. Espoon ja Helsingin edustalla olen lukenut uutisista ainakin neljä tapausta, jossa ihmiset eivät päässeet omin avuin ylös jäistä. Olen aika varovainen jäällä, vaikka kuljemmekin paljon niitä pitkin, myös keväällä. Aina kun jännittää, niin laitan päälle pelastautumispuvun. Sen kanssa on myös tosi hyvä liikkua, eikä todellakaan ole huolta jäistä. :)

    Toivottavasti luistelukelit jatkuu siellä teillä, on se vaan niin kivaa hommaa!

    VastaaPoista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!