perjantai 29. tammikuuta 2016

Mitä kaikkea kasvimaaltamme löytyy? Osa 2, suoraan maahan kylvettävät tai istutettavat



Puutarhassamme pääosassa ovat erilaiset syötävät hyötykasvit. Muutama päivä sitten kirjoitin jutun kasvimaaltamme löytyvistä, esikasvatetusta vaativista kasveista.

Nyt ovat vuorossa muut, joko siemenestä suoraan maahan kylvettävät tai esim. mukuloista istutettavat sekä monivuotisena kasvava parsa.

Osan näistä kasveista viljelyyn löytyy blogistani omia vinkkijuttuja. Näiden kohdalla kasvin nimi on linkki (punainen teksti) tarkempaan juttuun.


Helppoja kasveja ilman taimikasvatusta


Perunoita aarin verran. Varhaisperunat, jotka laitan huhtikuun alussa multapurkkeihin esikasvamaan, mikä varmistaa juhannuspottujen saannin.

Salaatit. Erilaisia lajikkeita, herkkuani ihanan rapsakkaa jäävuorisalaattia aina. Etanat tuppaavat olemaan pieni ongelma, muutoin aika helppoja.

Pitää kylvää useampia kertoja kesän aikana, että vielä kesän lopullakin on saatavilla tuoretta salaattia. Varsinkin loppukesästä viihtyy ja kasvaa myös kasvihuoneessa, vaikka isoon ruukkuunkin kylvettynä.

Parsa. Pari vanhaa parsakasvia, jotka tuottavat joka kevät ison määrän ihania parsanversoja.
Maa-artisokkasatoa.

- Maa-artisokka. Helppo ja monikäyttöinen mukulakasvi, myös ihan must. Jo muutama taimi tuottaa ison kasan kauniita ja herkullisia mukuloita.

Blogissani ei taida vieläkään olla maa-artisokasta omaa juttua, tämä pitää laittaa kirjoituslistalle!

Punajuurta. Jostain syystä minulle vaikea. Ei tahdo itää, eikä oikein kasvaa, silti sitä pitäisi olla ainakin pikkuisen.

Sipuleita. Tärkeä perusjuttu, myös aika runsaanpuoleisesti.

- Valkosipuli. Maassa vuodesta toiseen viihtyvä talvivalkosipuli tuottaa pienellä vaivalla upean isokyntisiä sipuleita.

Herneitä. Herneitä ei voi koskaan olla liikaa. Mikä voisikaan olla ihanampaa kuin käydä jo vähän viileän loppukesän illan pimeydessä kopeloimassa herneköynnöksistä valmiita palkoja ja nyppiä raikkaan herkulliset herneet suoraan suuhun.

Porkkanaa. Aika paljon, ehkä yhteensä 30 rivimetriä, jotta riittää koko talveksi. Moni pitää porkkanan kasvattamista vähän vaikeana.

Porkkanallakin on muutamia tuholaisia, jotka vaivaavat etenkin alkukesästä. Siksi alkuvaiheessa, heti kylvön jälkeen, porkkanamaa on hyvä suojata harsolla. Toinen tärkeä juttu porkkanankasvatuksessa on ahkera haraaminen.

Härkäpapu. Vielä aika uusi, nouseva tuttavuus. Olen kasvattanut härkäpapua nyt parin vuoden ajan, aina joka vuosi vähän edellistä enemmän. Ihanan monikäyttöinen ja herkullinen, joskin sadonkorjuu on pikkuisen työlästä. Seuraavassa postauksessa syödäänkin härkäpapua!

- Pinaatti meinasi melkein unohtua. Minulla oli pinaatinkasvatuksessa pitkä tauko, mutta nyt se on päässyt taas uudelleen suosioon. Kiva säilöä pakkaseen vaikka seoksena nokkosen kanssa.

- Lisäksi vielä erilaiset maustekasvit; tilli, persilja, yrtit. Näistä persiljan esikasvatan, kun itäminen ja kasvu on niin kovin hidasta. Esikasvatettuna ei tarvitse etsiskellä hentoisia pikkutaimia rikkaruohojen seasta!

- Päälle päätteeksi vielä vähän kukkia, etenkin ihastuttavia tsinnioita, hajuherneitä, kesäkukkasekoituksia sekä muutama auringonkukka.

Näiden lisäksi vuosien saatossa on tullut kokeiltua erinäisiä kasveja, joiden suhteen menestys ei ole ollut niin hyvä, että nämä olisivat päässeet jäämään viljelyyn. Tällaisia ovat mm. vaateliaat bataatti, munakoiso, ja melonit, tuholaisille erityisen herkät kiinankaali ja kukkakaali sekä paprika ja mustajuuri, jotka eivät jostain syystä oikein menesty meillä. Näissä turvaudun kaupan tarjontaan!

Arvaattekkos muuten mitä, niinhän tässä kävi, että jo näiden kaikkien kasvien ajatteleminen, luetteloiminen ja vielä kuvien katselu kasvatti kummasti intoa niin, että tulikin kaivettua esiin ne siemenpussit. Ja samalla inventoitua, mitä kaikkea löytyy jo valmiiksi - ja löytyihän niitä :) Niistäkin juttua vähän myöhemmin.

6 kommenttia :

  1. Mielenkiintoista kuulla kasvatuksistasi.
    Itsekin olen porkkanoita yrittänyt kasvatella ja vaikka kuinka aikaisin ne kylväisin, niin niistä kasvaa pikkuruisia, sormenpaksuisia pikkuporkkanoita, eikä lainkaan tuollaisia komean kokoisia niinkuin sinulla. Voisikohan se johtua laatikkoasvatuksesta jotenkin? Porkkanaa kun en ole koskaan kylvänyt "oikeaan" tasaiseen kasvimaahan vaan kasvatuslaatikoihini. Noo, kaikessa ei voi aina onnistua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän vaikea sanoa porkkanoista, kannattaa ehkä vain sinnikkäästi yrittää. Talviporkkanoillahan on tosiaan sellainen juttu, että ne alkavat kasvaa enemmälti kokoa ja varsinkin tuota paksuutta vasta syyskesällä. Eli niiden kanssa täytyy malttaa odottaa riittävän pitkään.
      Kesäporkkanalajikkeet ovat sitten taas eri juttu, ne jäävätkin hennommiksi kuin talviporkkanat. Laatikkokasvatuksessa tulee mieleen sekin, että kuinkahan tasainen kosteus niissä mahtaa olla, voisiko vaikka kuivuus päästä välillä vaivaamaan?

      Poista
  2. Aikamoiset istutukset, kun porkkanoitakin on 30 rivimetriä! Minulla on tähän vielä huimasti matkaa... :)

    VastaaPoista
  3. Kuinka valtavat viljelmät sinulla on?
    Minä yritän mahduttaa kaikkea ihanaa metri kertaa kolmeen, ja eihän se oikein mahdu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuota jonkun verran löytyy - vihannes- ja perunamaata ehkä parin - kolmen aarin verran, ja päälle sitten vielä marjapensaat ja muut.
      Välillä sitä tosiaan tulee miettineeksi, onko tuossa koko määrässä järkeä. Mutta mistään kun ei oikein raatsi luopua - ja toisaalta, kyllä tuo kaikki sato tulee meillä talven aikana kulutettua, eikä kyllä kaikilta osin riitäkään :)

      Poista

Kiva kun kävit, tulethan toistekin!
Ja laitathan mieluusti kommenttia,
jos sinulla on mielessä toiveita tai muuta blogini suhteen!