Reseptiaarteita

Sadepäivän ratoksi selasin rakkaita, paperisia :) reseptikokoelmiani. Sillä ajatuksella, jos jotain voisi vaikka heittää pois. Toinen toistaan erikoisempia ja innostavampia juttuja löytyi, pois heitettävää ei valitettavasti sen sijaan niinkään.

Olikin monia ohjeita, joita ei ole tullut vielä koskaan kokeiltua. Niin kuin vaikka erikoisen kuuloiset viipalekurkut, joiden liemeen tulee reippaanlaisesti kivennäisvettä. Minkähän vuoksi näihin laitetaan kivennäisvettä, olisi kiva tietää! Eipä löytynyt vastausta googlailemallakaan.

Näin sitä saa huomata, että tulee jumiutuneeksi säilönnässä ja muussa tiettyihin samoihin ohjeisiin vuodesta toiseen. Tähän ohjeeseen täytyy palata, myös täällä blogissa, kunhan kurkkuaika koittaa!

Houkuttelevia kakkureseptejä oli myös runsaanlaisesti, varmasti enemmän kuin yksi ihminen kerkiää elämänsä aikana leipoa! Varoittelinkin jo lapsia, että reseptiperintöä tulee... Löytyi ohje vaikkapa ihanan kuuloiseen vadelma-juustokakkuun. Vattuaikaan lienee vielä reilu kuukausi, voihan harmi.

Myös luonnonkasvien hyödyntämiseen näytti olevan monenlaista ohjetta. Muun muassa voikukkamehu. Tätä pitääkin tehdä nyt saman tien, sillä pakastimessa on hiukan alkukesällä keräämiäni voikukan terälehtiä. Olisin halunnut kokeilla voikukkasiman tekemistä, mutta siihen noita terälehtiä olisi tarvittu useampi litra! Ihan ei riittänyt aika tuon määrän keräämiseen, mutta mehua keräämistäni terälehdistä jo ohjeen mukaan syntyy.

Sen verran vanhanaikainen olen, että kyllä nämä paperiset reseptit kuvineen sytyttävät ainakin minussa ihan erilaisen kipinän kuin nettireseptien selailu. Toki nettikin on kätevä silloin, jos etsii vaikkapa jotain tietynlaista ohjetta tai vaikka ohjetta joidenkin tiettyjen, kaapista löytyvien raaka-aineiden pohjalta.