Hakusessa: puutarhakahvila

Puutarhakahvila olisi mielestäni lähellä täydellistä liikeideaa; toinen toistaan parempia herkkuja tarjolla vehreässä, silmiä hivelevässä keitaassa.

Vaan tällaisia ei tietääkseni juurikaan ole, yhden ainoan olen toistaiseksi onnistunut löytämään, Helsingin Kalliossa sijaitseva Villipuutarha. Kävinpä sitä kurkkaamassa taannoisella matkallani Pääkaupunkiin. Vaan harmillisesti olivat sulkeneet kahvilan ennenaikaisesti, kun tyypilliseen tapaani säntäsin sinne viime minuuteilla. Pääsin siis katsastamaan kahvilaa vain ulkopuolelta ja ikkunoista sisään kurkkien. Ei ihan vastannut odotuksiani, toki voi olla, ettei kasvillisuus enää näin loppukesästä ollut parhaimmillaan. Silti odotin enemmän juuri tältä puutarhaosastolta.

Kun eivät kerran kahvilan ovet auenneet, poikkesin lähistöllä noutamassa sushia hyviä arvosteluja saaneesta Mikura sushista. Eipä ole turhaan kehuja saanut, viehättävä pieni paikka ja maistuvia olivat sushit.

Tyttäreni vinkkasi toisesta, kuulemma erittäin viehättävästä puutarhakahvilasta, jonne ikävä kyllä on vähän pidempi matka. Se löytyi Keski-Puolasta pienoisesta Torunin kaupungista, jossa olin keväällä käymässä tyttäreni luona. Kahvila oli tietenkin löytynyt pian sen jälkeen, kun olin lähtenyt pois paikkakunnalta.

Jos tiedossasi on viihtyisä puutarhakahvila jossain päin, niin laitapa siitä mielellään kommenttina vinkkiä!

Edelleen kesäisen lämpimässä Pääkaupungissa oli toki muutoinkin mukava piipahtaa. Jo aamuvarhainen matkanteko kohti etelää halki sumuisten maisemien oli pieni elämys, auringon häämöttäessä välillä sumuverhon takaa valkoisena pallona. Pääkaupungin kasvattina on aina hieno hetki, kun astuu junasta nykyisin katetulla rautatieasemalla, vetää syvään kaupunki-ilmaa ja katoaa vilskeeseen.

Valovuoden verran on Pääkaupungin elämä kuitenkin muuttunut niistä ajoista, kun reilu parikymmentä vuotta sitten sieltä tänne susirajan taakse loikkasimme. Pelkkä kävely Citykäytävän halki on melkoinen viestinnällinen ilotulitus kaikille aisteille, www.sitäsuntätä ja kaikkeamahdolllista.fi.

Toinen toistaan erikoisempia ilmiöitä, joista täällä muutaman tunnin matkan päässä ei osata uneksiakaan - vaikkapa foodlab tai tunnesykkeesi jne jne... Tällaisen maalaistädin pään sisäinen kovalevy täyttyi hetkessä, tuon lyhyen Citykäytäväpätkän kuljettuani olin kaikesta tykityksestä kuin maratonin juossut.

Kaupunkiin saapumisen jälkeen päivän toinen hieno hetki onkin se, kun saa jälleen hypätä pohjoista kohti lähtevään junaan ja jättää hässäkän taakseen - palatakseen sinne taas sitten joskus.