Ajatukset harhailevat ristiin rastiin, tässä hetkessä, kesässä, ensi viikossa, huomisessa, syksyssä, jopa joulussa. Mihin tämä johtaa, mikä meitä odottaa, millainen onkaan tilanne noista milloinkin? Ei voi tietää.
Huomaan, että tämä epätietoisuus ja ajatusten harhailu syö aivokapasiteettia, korona-ajatuksista ei pääse eroon niin millään, eikä oikein mihinkään pysty kunnolla keskittymään. Hetkittäin tulee epätodellinen tai jopa vähän epätoivoinen olo, onko tämä sittenkään totta, eikö tätä oikeasti pääse pakoon minnekään - edes vaikka hetken lomalle?
Ja kuitenkin, meillä on asiat täällä maalla varsin hyvin. Pystymme eristäytymään niin tehokkaasti kuin ikinä mahdollista, lämpöä, vettä ja ruokaakin riittää. Kellarissa on perunaa yllin kyllin ja pakastimessakin syötävää varmasti kuukaudeksi.
Ja itse on mahdollista tarvittaessa kasvattaa lisää, vaikkei tällainen varautuminen mikään keskeinen ajatus puutarhaharrastuksessani olekaan ollut. Kyllähän tämä on tuonut myös ihan uudenlaista motivaatiota puutarhaharrastukseen, johon into meinasi vähän laskea lasten muutettua kotoa ja ruokakunnan pienennyttyä sen myötä.
En ihmettelisi, jos joistain asioista tulisi tämän kevään aikana hieman puutetta, jos iso osa väestöstämme sairastuu.
 | ||
| Tästä kellarista vielä löytyneestä viimevuotisen jättipunajuuren puolikkaasta riitti sekä uunijuureksiin että pastakastikkeeseen. Viime vuosi oli punajuurille suosiollinen, tämän läpimitta on ainakin 15 cm. |
Näillä multasäkeillä ja varastossa valmiiksi olevilla siemenillä pärjättäneen jo pitkälle.
Vähän lannoitteitakin löytyy valmiiksi - ja kompostia, joten ei tässä pitäisi olla huolen häivää. Ja pissaakin syntyy sitten hyväksi lisälannoitteeksi ihan omasta takaa 🙂
Tästä tilanteesta huolimatta tai oikeastaan tämän vuoksi huomaan olevani iloinen siitä, että:
- kellarissa on vielä runsaasti perunoita ja puuvajassa polttopuita
- tuli tänä vuonna kylvettyä ensimmäiset tomaatintaimet hyvissä ajoin, ovat jo varsin pitkällä
- meillä suomalaisilla on paljon pakastimia :)
Ja ärsyyntyväni tai miettiväni:
- ei yhtään huvita lähteä pakolliselle kauppakäynneille
- ärsyynnyn ihmisistä, jotka tunkevat kaupassa "reviirilleni"
- mietin, jääkö korona kiertämään pidemmän päälle eri puolille niin, että joutuu kaikenlaisissa ratkaisuissaan jatkuvasti miettimään, mitä uskaltaa tehdä, mitä ei?
On kyllä mielenkiintoista nähdä, mihin ja miten tämä tilanne etenee. Eipä olisi uskonut, että omana elinaikana tällainenkin tulee vastaan.
Mukavaa viikonloppua!
Elämme erikoisia aikoja! Epävarmuus ja huoli on arkea. Etätyöpäiviä. Ajatukset usein keväässä ja kesässä. Kun lumi (sitten joskus) sulaa, pihalla riittää puuhaa. Hyvää viikonloppua <3
VastaaPoistaOmituista on, onneksi meillä puutarhaharrastajilla on asiat ehkä jopa hiukan keskimääräistä paremmin, kun nämä poikkeusolot vielä sattuivat näin kevätaikaan.
PoistaNyt on hyvä hetki tarttua pieniin onnellisiin asioihin, jotka ovat jäljellä. Hetki huoahtaa, hetki aikaa, hetki oman perheen kanssa, hetki itselle, hetki ajatuksille, ...
VastaaPoistaNäin juuri Riitta! Välillä tuntuu, että uskaltaako sitä edes oikein ääneen sanoa, millaisia hyviä asioita tästä muutoksesta on myös seurannut :)
PoistaPian keräänkin noita pieniä onnea tuovia asioita myös täällä blogissani, laitan pikapuolin kirja-arvonnan, jossa pyydän kertomaan noista hyvistä asioista.
Onhan tämä erikoista aikaa ja arki on monella muuttunut. Niin meilläkin, kun itse jouduin etätöihin ja lapset ovat koko ajan kotona. Tuttavia ja isovanhempia ei voi tavata. Isäntä käy entiseen tapaan töissä ihmisten ilmoilla, joten takaraivossa on aina ajatus, milloin hän saa joltakulta koronatartunnan ja sairastuttaa meidätkin. Ruokaostokset ovat myös epidemian ajan isännän vastuulla ettei meidän muiden tarvitse mennä kokeilemaan onneaan. Pitää vain toivoa, että vältymme tartunnalta tai ehkä vielä parempi olisi, jos saisimme tartunnan, mutta sairastaisimme sen lievänä. Silloin ei enää tarvitsisi miettiä, milloin ja mistä sen tulevaisuudessa nappaa. Tulevasta kun ei tiedä, niin pitää vain keskittyä taimiin ja kevääseen, ja mennä päivä kerrallaan eteenpäin. Aurinkoisia kevätpäiviä sinulle!
VastaaPoistaPaljon on kyllä epävarmuutta ilmassa. Meillä ei tosiaan asu enää lapsia kotona, mutta voin kuvitella, miten teillä lapsiperheissä on aivan erityisen haastavaa, kun yhtäkkiä on koko rumba pyöritettävänä lähes 24/7. Voimia teille kaikille!
PoistaYritän olla koko aikaa miettimättä tätä koronaa. Teen ihan muuta, kuuntelen ja katselen hauskoja juttuja, yritän tietoisesti unohtaa, edes hetkeksi. Tulee vaan sairaaksi ja ahdistuu, jos koko ajan miettii. Kukaan meistä ei tiedä miten käy ja kuinka kauan tämä kestää. Aika tosiaan näyttää. Koitetaan silti elää niin normaalia elämää kuin rajoitusten puitteessa voidaan.
VastaaPoistaOnneksi on piha ja siellä riittää kauheesti tekemistä, ei työt lopu. Eniten harmittaa kun ei voi nähdä lastenlapsia muuta kuin videopuheluitten kautta.
Tuo on hyvä juttu Maatuska, hienoa että onnistut saamaan ajatukset muualle. Tässä kyllä tosiaan varmasti kohta puutarhahommat auttaa. Ehkä tähän myös jossain vaiheessa jollain tasolla tottuu, toivottavasti ei kuitenkaan turru, ja tästä tulee jotenkin uusi normaali.
PoistaOnneksi on kuitenkin noi videopuhelut, mekin on pidetty näin perhetapaamisia aikuisten lasten kanssa. Ne on kyllä olleet aika hauskojakin, eipä ole tullut sellaistakaan aiemmin kokeiltua. Mutta onhan se silti eri asia, kuin että rakas ja tärkeä ihminen olisi siinä ihan kosketusetäisyydellä.