Viimeisiä viedään...

Lämmin ja varsin aurinkoinen syksy on tarjonnut runsaasti myöhäisiä ilonaiheita puutarhassa: monenlaista satoa ja muita mukavia juttuja.

Ensinnä kokoelma, jossa osa tämän kesän tomaattilajikkeistani. Kuvassa olevien lisäksi on vielä muutama isompi pihvitomaattilajike.

Nyt on jo loput tomaatit kerätty sisälle laatikoihin kypsymään, niitä on aika mukavasti.

Vasemmalta aakkosissa: tämän kesän uutuuskokeilu Black ball, lempparini Cereza amarilla, Golden jubilee, toinen lemppari Golden sunrise, mysteeritomaatti - piti olla Tiny tim - mutta
ei ole, Sweet million, kolmas lempparini Tigerella ja vielä toinen tämän kesän uutuuteni Venus, joka oli vähän pettymys, sillä odotin tomaattien olevan oransseja eikä keltaisia.

Kurkku kasvoi hauskasti pystyssä
terassiaidan tukipuun päällä.

Tomaattien lisäksi olen kaivannut kovasti avomaankurkkuja. Niitä on tullut tänä kesänä vähän huonosti, toisin kuin viime vuonna, jolloin kurkkuja tuli todella runsaasti. Vielä hiljattain kuitenkin yksi kurkku yllätti, se oli piiloutunut terassikaiteen väärälle puolelle, enkä ollut aiemmin huomannut piilottelevaa kurkkua 😊

Pihassa puhkesi myös juuri vielä kukkaan tällainen ihanan vaaleankeltainen auringonkukka. Pieni harmi on se, että tämä ei varmaan ehdi enää tekemään siemeniä, olisi ollut kiva saada tästä siemeniä talteen.

Olin myös pelastanut auringonkukan viereen astiaan pari muuta hitaasti kehittynyttä kukkijaa, maahan putkahtaneen unikon, jotka ovat lemppareitani sekä vähän hitaanpuoleisen krassin.

Unikko olikin aivan ihanan anilliinin- tai fuksianpunainen silkkiunikko, väri jopa toistuu yllättävän hyvin kuvassa. Minulla ei ole mitään tietoa, mistä ihmeestä se on ilmestynyt pihaan? Jännä nähdä, ehdinkö saamaan siitäkään siemeniä, olisi kyllä tosi kiva saada!

Lopuksi vielä etätyöpäivän iloksi keräämäni pieni kimppu viimeisistä kukkijoista.

#syksy #puutarha #piha #rivitalo #sadonkorjuu #tomaatti

Mitä muuta Fruticetumista löytyi?

Kerroin edellisessä postauksessa Lohjalla Lohjansaarella sijaitsevasta mielenkiintoisesta Fruticetum-hedelmäpuutarhasta.

Siihen juttuun ei kuitenkaan mahtunut aivan kaikki tästä runsaudensarvesta, niin tässä vielä vähän jatko-osaa.

Satojen hedelmäpuiden lisäksi Fruticumissa oli näyttävä perennapenkki. Ensi alkuun en edes huomannut sitä, vaikka oli ihan sisääntulon vieressä, olin niin tohkeissani kaikesta muusta 😊

Keskellä aluetta oli myös suuri kukkamaa, jossa kasvoi erilaisia pörriäiskukkia. On varmaan kesällä tosi näyttävä, nyt kukinta oli jo mennyt pääosin ohi.

Tässä myös koko hienon alueen kartta, joka 
unohtui edellisestä postauksesta.

Maisteltavana oli myös ruusukvitteneitä ja minikiivejä  - olivatpas ne kyllä todella minejä, en ole niitä koskaan aiemmin nähnyt. 

Yksi hauskimpia asioita oli aivan sisäänkäyntiportin vieressä, senkin huomasin vasta pois lähtiessäni: koko aluetta ympäröivässä verkkoaidassa kiipeili kaunis säleikköomenapuu! Miten näyttävä sisääntulo ja todella hyvä idea istuttaa tylsännäköisen verkkoaidan viereen "hukkatilaan" säleikköpuu verhoamaan aitaa ja tuottamaan satoa 😊

Hauska säleikköomenapuu verkkoaidassa.

#Lohja #hedelmäpuu #omena #puutarha #Fruticetum #lajike #säleikköomena #säleikköpuu

Hedelmäpuita kerrakseen!

Taisi jäädä eilinen puutarhavisiittini tämän kesän viimeiseksi, mutta olipahan sitäkin erikoisempi ja vaikuttavampi.

Törmäsin vasta aivan hiljattain netissä Lohjalla sijaitsevaan Fruticetum-hedelmäpuutarhaan.

Siellä on aina silloin tällöin erilaisia itsepoiminta- ja muita teemapäiviä. Onneksi oli ainakin vielä yksi jäljellä nyt loppukesään, joten pääsin heti tuoreeltaan käymään.

Suurin syy tälle vierailulle oli se, että olen kaivannut rivaripihaamme vielä yhtä päärynäpuuta, mutta en ole toistaiseksi keksinyt sopivaa lajiketta. Puun tulisi olla mahdollisimman pienikokoinen, mutta kuitenkin runsassatoinen, ja vielä itsepölytteinen.

En ole myöskään aiemmin keksinyt, mitä kautta voisin löytää sopivan lajikkeen. Fruticetumissa kasvaa neljän hehtaarin alalla satamäärin erilaisia hedelmäpuulajikkeita, joten siellä jos missä pääsee tutustumaan eri lajikkeisiin ja näiden välisiin eroihin.

Päärynöitä on istutettu noin 50 eri lajiketta, samoin luumuja. Omenapuita on huikeat 250 lajiketta, lisäksi kirsikoita noin 40 lajiketta ja vielä koristeomenoita yli 30 lajiketta!

Lisäksi löytyy vielä suuri marjatarha, jossa kasvaa tuttujen herukoiden ja pensasmustikoiden lisäksi mm. tyrniä, marja-aroniaa, saskatonia, japaninruusukvitteniä jne...

Eikä siinäkään vielä kaikki, sitten on vielä köynnöstävät marjakasvit: viiniköynnöksiä yli 30 lajiketta, minikiivi ym. Näistä osa kasvaa kasvihuoneessa.

Ja vielä lopuksi kirsikkana kakun päällä uudet kokeilut, kuten mulperit, aprikoosit ja erilaiset pähkinät...

Pieneksi yllätyksekseni Fruticetum ei sijaisekaan aivan Lohjan keskustan tuntumassa, vaan Lohjansaarella reilu 10 km keskustasta.

Runsas lajikevalikoima teki vaikutuksen, en jaksanut tutustua kuin pieneen murto-osaan omenalajikkeista, joista valtaosa oli minulle aivan vieraita. 

Jos harkitsisin viiniköynnöksen hankintaa,
kävisin kyllä Fruticetumissa tutustumassa
erilaisiin lajikkeisiin.

Päärynöiden satoaika oli valtaosin jo ohi, joten niiden osalta ei oikein pystynyt vertailemaan muuta kuin eri lajikkeisten puiden kasvutapaa. Ja toki myös haastattelin henkilökuntaa tarpeistani. 

Lopputulema pihaamme sopivaksi lajikkeeksi oli sama kuin mitä olen itsekin ajatellut, minulle entuudestaan tuttu Pepi-lajike. Puiden taimia tarhalla ei nyt kuitenkaan harmillisesti ollut myynnissä. Viikkoa aiemmin olisi ollut tapahtuma, jossa niitäkin olisi ollut tarjolla.

Tässä muutama esimerkki lajikkeista mitä oli tarjolla:

Lajikkeet oli varsin hyvin merkitty.
Samaa lajiketta oli yleensä muutaman puun
verran, näin olettaisin niistä monista
puista, joilla ei ollut nimikylttiä, että
olivat samaa lajiketta kuin naapurinsa.

Heh, Suomen suurimmat olivat kyllä kovin 
vaatimattoman kokoisia :) Kuvassa näyttää
vähän liiankin isolta.

Tässä "saaliini", noin 10 kilon kassillinen 
erilaisia omenoita ja päärynöitä 😊

Olin muuten ajatellut, että äkkiä tunnissa tutustun paikkaan. No meni lähemmäs kolme tuntia, enkä silti ehtinyt tutustumaan kuin pieneen osaan lajikkeista 😊

Jännästi sai huomata, että kaikkein isoimmat
ja voimakkaimman punaiset omput olivat
itselleni kuin magneetteja.
Kun jossain kauempana pilkotti sellainen puu,
oli sinne aivan pakko raahautua jo painavan
omenakassin kanssa 😊

Fruticetum on siis hyvin mielenkiintoinen vierailukohde, joka pääsee ilman muuta myös kotimaisten puutarhakohteiden listalleni. Hieman erikoista on se, etten ole puutarhablogeissa juuri huomannut juttuja tästä puutarhasta. 

Kannattaa seurata heidän Facebook-sivultaan tietoja aukioloajoista ja tapahtumapäivistä.

Teen vielä toisen postauksen, johon tulee vielä muutama mielenkiintoinen juttu Fruticetumista, kun tähän tuli jo niin runsaasti tarinaa 😊 Tästä pääset tuohon jatko-osaan.

#Lohja #hedelmäpuu #omena #päärynä #puutarha #Fruticetum #lajike

Aronianmarjat talteen

Oletko sinä käyttänyt aronian marjoja? Niidenhän pitäisi oleman aivan superterveellisiä, ja niitä on monin paikoin saatavilla helposti runsaat määrät. Ihan kohtuuhyvän makuisiakin ovat, kun keksii niille sopivan käyttötarkoituksen. 

Itse tulin käyttäneeksi aronianmarjoja ensimmäistä kertaa vasta viime vuonna, mikä nyt jälkikäteen vähän jopa harmittaa. Miten paljon helpommalla olisikaan päässyt lapsiperheessä vuosikaudet vaikkapa mustikanpoiminnan suhteen, kun olisi korvannut osan mustikoista aronian marjoilla!

Aronian kukatkin ovat tosi kauniita.

Aroniasta löytyy sekä koristearonia että marja-aronia.  En oikein tiedä, miten nämä erottaa varmuudella toisistaan, ja kumpaa käytössäni olevat aroniat ovat. 

Marja-aronian marjojen pitäisi olla vähän paremman makuisia, vähemmän kitkeriä. Mutta molempien marjoja voi hyvin käyttää, eikä pieni kitkeryys mielestäni haittaa, siihen tottuu. Kannattaa myös maistella vierekkäisten pensaiden marjoja, niissä on yllättävän isoja eroja. 

 

Rivaripihamme pikku aidanteesta tuli
jo vallan mukava määrä marjoja. 
Olivat hauskasti saman näköisiä 
mustien tomaattien kanssa, niin piti
kuvata nämä yhdessä 😊

Sanotaan myös, että marjat kannattaisi kerätä vasta pienen pakkasenpuraisun jälkeen - no tänä vuonna sitä joutuu näemmä odottamaan... 😊 Ja kypsiä marjoja on tällä hetkellä todella paljon. 

Viime vuonna säilöin marjat pääosin pakastamalla ne, ja käytin niitä smoothieen muiden marjojen lisäksi. Menivät siellä tosi hyvin.

Vähän myös kuivasin marjoja, mutta ne ovat kyllä vieläkin käyttämättä.

Nyt tänä vuonna tein ensin pienen koe-erän mustaherukka-aroniamehua, ja sitten keittelin jo enemmänkin. Sehän on oikein tosihyvää 😊 

Nami, mustikkapehmis ihan oikeista 
mustikoista.

Hilloon tai hyytelöönkin aronian marjat sopisivat varmasti hyvin, ja tietysti mehusta voi tehdä myös kiisseliä.Viime viikonloppuna nautin ehkä hauskimmassa muodossa: pyörähdin Virroilla, ja siellä oli ihanassa pienessä Kesähyvää-kesäkahvilassa tarjolla oikeista marjoista tehtyä aroniapehmistä, voihan vitsit! Kuvaa en hoksannut ottaa, mutta tässä kuva edelliseltä käynniltäni, kun herkuttelin lähes saman näköisellä mustikkapehmisellä - siinäkin siis maku ihan oikeista mustikoista.

Onko sinulla muita vinkkejä aronianmarjojen käyttöön?

#aronia #marja-aronia #marja #mehu #smoothie #aronianmarja

Vanha puutarha antoi vielä yhden jättitomaatin

Alkaa olla aika hyvästellä lopullisesti vanha puutarha. Uudet asukkaat ovat ottaneet sen haltuunsa, ja olen tästä oikein iloinen ja tyytyväinen. 

Hoidin vielä tämän kesän jollain tavoin vanhan, myynnissä olleen kodin puutarhaa,

joskin aivan minimaalisesti, vasemmalla kädellä - olen tosin vasenkätinen 😅

Kaikki kasvoi aivan käsittämättömän superhyvin, lannoitus ym. osui todellakin kohdilleen. Oli kiva ilahduttaa näillä uusia asukkaita 😊

Ehdin itsekin vielä saamaan puutarhaltani kuin läksiäislahjana aika mielettömän, elämäni ehdottomasti suurimman tomaatin!

Jättitomaatin lajike lienee Canestrino.
En ole kyllä koskaan aiemmin kasvattanut lähellrkään tämän kokoista tomaattia 😊

#Tomaatti #iso #suuri #lajike

Ou nou, taas uusi tomaatin tuholainen 😞

Olen ihmetellyt, kun muutamien tomaatintaimien alalehtiin on ilmestynyt syötyjä reikiä, ja osin myös tomaatteihin.

Tuloksetta olen yrittänyt etsiä syyllistä, vaan nyt sattui viimein silmääni toukka itse teossa! Enpä ole tähän tomaatin tuholaiseen aiemmin törmännyt, vihannesyökkösiä, ansarijauhiaisia ja muita on kyllä nähty.

Voihan ällötys, sanon.

Google tiesi määrittää tämän rantatarhayökkösen toukaksi, kaikenlaista ötökkää sitä löytyy.

Toivottavasti tämä toukka oli nyt ainoa laatuaan, ja tomaatit saisivat olla jatkossa rauhassa, saapa nähdä. Onneksi tämä sattui nyt löytymään, tietääpä jatkossa ainakin mitä etsiä.

#Tomaatti #tuholainen #rantatarhayökkönen

Pikkuongelma: Moskovskaja vai Pepi?

Nyt tuli pieni ongelma, haluaisin istuttaa rivaripihaamme yhden päärynäpuun. Minulla on vähän ikävä vanhaa, hyvin runsassatoista Pepi-päärynäämme.

Pepi teki viime vuonna valtavan, noin 500 päärynän sadon,
vaikka puu on hyvin maltillisen kokoinen.

Olin automaattisesti ajatellut, että uusikin päärynä olisi Pepi, josta minulla on hyviä kokemuksia.  Se on kestävä, hyvänmakuinen, runsassatoinen, puuna suht pienikokoinen ja tulee aikaisin satoikään.

Nyt kuitenkin luin toisesta hyvin vastaavan kuuloisesta lajikkeesta, Moskovskajasta. Se vaikuttaisi muutoin hyvin samantapaiselta, mutta hedelmät ovat kookkaampia kuin Pepin. 

Sattuuko sinulla olemaan kokemusta Moskovskajasta, tai näiden kahden puun eroista, kumpaa suosittelisit?

#päärynä #lajike #Moskovskaja #Pepi #rivitalo #piha #puutarha 

Yksi ovi sulkeutui...

On tullut aika sanoa heippa vanhalle asunnolle ja puutarhalle. Ilolla toivotamme uuden lapsiperheen tervetulleeksi asuntoomme, jossa itse ehdimme asustella 32 vuotta 😊

Kiitos ja heippa vanhalle kodille!

Kaiken tavaran ja muun purkaminen on ollut melkoinen savotta, onneksi se on nyt lopulta ohi - eikä jäänyt lapsillemme 😊 Ja onneksi olemme saaneet tehdä sitä rauhassa parin vuoden ajan.

Siinä ajassa ehdin napata mukaan myös kaikki tärkeimmät ja rakkaimmat kasvit, mitä nyt rivaripihaan mahtui.

Olo on tällä hetkellä varsin helpottunut - ehkä joukossa on joku pienenpieni haikeudenmurunen.

Takaisin en nyt kuitenkaan isommin kaipaa, etenkin kun löytyi mukava rivariasunto täydellisellä sijainnilla vain kymmenen kilometrin päässä vanhasta kodista.

En jää juuri kaipaamaan edes tämänhetkiseen tilanteeseen nähden liian isoa puutarhaa. Korkeintaan ihan lievästi sen vielä kypsyvää satoa. 

Kylvin ja istutin vielä keväällä uusien asukkaiden iloksi hiukan mahdollisimman helppohoitoisia kasveja: sipulia, kesäkurpitsaa, perunaa, purjoa ja vähän porkkanaa sekä yhtä lempparikasveistani punajuurta. Kasvihuoneessa on lisäksi kymmenkunta tomaatintainta.

Tomaatit ovat kasvaneet vanhan asunnon 
kasvihuoneessa käsittämättömän hyvin,
vaikka hoito on ollut minimaalista.

Kaikki on yllättäen kasvanut loistavasti, vaikka kasvien hoito on nyt ollut hyvin minimaalista. Tomaatit ovat kasvaneet paremmin kuin koskaan aiemmin, ne ovat aivan jättivaltavia.

Ehkä se johtuu siitä, kun en ole nyt ahtanut kasvihuonetta mahdollisimman täyteen, vaan tomaatteja on harvakseltaan, niillä on runsaasti kasvutilaa. Tämä olisikin siis nähtävästi ollut parempi ratkaisu 😊

Toivottavasti nämä eivät jää viimeisiksi
itse kasvatetuiksi sipuleiksi.
Tuskinpa, sillä olen jo suunnitellut
kasvattavani sipulia myös rivaripihassa 😊

Noinkohan tämä jää viimeiseksi purkiksi
etikkapunajuuria oman maan sadosta?

Sipulisadon olen jo ehtinyt keräämään talteen itselleni, kuin myös valtaosan punajuurista.

Perunoita vielä havittelisin, mutta niille ei nyt enää ole oikein sopivaa säilytyspaikkaa.

Niinhän sitä sanotaan, että kun yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu 😊  Mielenkiinnolla odotan, mitä tämä resurssien vapautuminen voi tuoda tullessaan, kun ei tarvitse enää huolehtia kahdesta asunnosta ja niistä toisen myynnistä.

Ilmaantuuko jostain kenties vielä joku paikka, missä kasvattaa omat potut ja punajuuret? Pienenpieniä ajatuksenpoikasia tai haaveita minulla on, aika näyttää, mitä näistä mahdollisesti kehkeytyy. 

#koti #asunto #muutto #puutarha #rivitalo