Nyt se on päätetty!

- nimittäin taloyhtiön piharemppa...

Yhtä aikaa odottamani ja pienellä kauhulla pelkäämäni taloyhtiön sadevesi-, salaoja- ja muu piharemppa alkaa nyt vähitellen selkiytyä, yhtiökokous on tehnyt ensimmäiset päätökset asian suhteen. 

Päätöksiin sisältyy minun näkökulmastani sekä hyvää että huonoa. Ensisijaisesti kuitenkin hyvää, on hieno juttu että välttämätön remppa ylipäänsä toteutuu. 

Etupihalle tekemäni kiveykset ja istutukset joutunee 
purkamaan. Ei tuo kuitenkaan niin vakavaa, johan näistä
ehti kolme kesää nauttimaan, hyvä aika tehdä jo
jotain pieniä uudistuksia :) 

Mutta, kustannussyistä se toteutetaan huomattavasti alkuperäistä suunnitelmaa suppeampana 😞 Remontti koskee lähinnä sadevesien kannalta ongelmallisinta etupihaa. Tästä on siis se varsin myönteinen seuraus, että puutarhanhoitoni kannalta tärkeimpään takapihan puoleen ei tulla juuri koskemaan. 

Tässä on siis saanut muuttaa kesän puutarhasuunnitelmiaan suuntaan jos toiseen. Ensin odottelin remppaa jo viime kesänä - no ei tullut. Sitten olin varautunut siihen, että nyt tulevana kesänä koko talon ympärys on mullinmallin, ja puutarhanhoito on hetken katkolla.

Mutta näinkään ei ole nyt siis käymässä, vaan jotain siltä väliltä, mene ja tiedä?

Jännä nähdä, millaiseksi etupiha tulevaisuudessa 
muotoutuu? Tuleeko taloyhtiöltä miten tiukat
ohjeistukset siihen, miltä talon edustan pitää näyttää?
Itse tykkään enemmän siitä, että jokainen saa tehdä 
vähän tyylillään, kuin että jokainen sisäänkäynti olisi
tismalleen samannäköinen.

Näiden syiden vuoksi olen nyt mm. kasvatellut taimia (kerrankin) varsin maltillisesti. Onneksi kuitenkin kasvatin, kun nyt näyttää siltä, että niille voisi sittenkin olla käyttöä ja tarvetta. 

Edelleen eletään siis pienoisessa epävarmuudessa päivä kerrallaan, kunnes tilanteet alkaa tästä kunnolla selkeytymään...

Pääsiäistervehdys!

Minulle tulee aina keväällä pakottava tarve päästä jonnekin reissun päälle. Viime keväänä kävelin Camino de Santiagon pyhiinvaellusreitillä Espanjanssa. 

Majoituimme Köningssteinin pikkukaupungissa.
Lähes joka talon edestä löytyy  
kiva pääsiäiskoriste.

Tällä kertaa lähdin seikkailemaan ja haastamaan itseäni itäiseen Saksaan, "Saksan Sveitsin" huikeiden hiekkakivivuorten maisemiin. On ollut todella hienoa, henkeäsalpaavia näkymiä jo kokemuksia upeassa kansallispuistossa.

Upean kansallispuiston vaellusreitit
 olivat välillä melkoista kalliokiipeilyä
erilaisine tikasrakennelmineen. Oli kiva
päästä testaamaan pärjäämistään, ja saada 
todeta, että vielä näin päälle 6-kymppisenäkin 
selviytyy moisesta 😊

Matkaseurana oli Berliinissä asuva vanhin tytär puolisoineen. 

Kokemattomina ja ilman kiipeilyvarusteita ei lähdetty hurjemmille via ferrata-reiteille, mutta pitihän niitä vähän kokeilla... 😊

Magnoliatkin kukkii ihan pian😊

Mukavaa pääsiäisen jatkoa!

#SächsischeSchweiz #kansallispuisto #pääsiäinen

Tulin aivan yllätetyksi 😀

Tämähän nyt tapahtui lopulta aivan yhtäkkiä yllättäen, ja huomattavasti aiemmin kuin olisin ikinä osannut arvata - blogini käyntikertojen laskuri pyörähti tällä viikolla 1 000 000:aan, huhhuh!

Tällainen oli lukema kun huomasin tuon
rajan ylittyneen. Ihan h-hetki meni siis ohi.

Olen vähän sanaton, varsinkin kun tämä tapahtui reilu kuukausi ennen kuin olin uumoillut. 

Tämän tapahtuman kunniaksi lupaamastani arvonnasta ei nyt myöskään ole valitettavasti vielä tietoakaan, asia on vasta aivan suunnitteluasteen alussa. Jossain kohtaa tässä kevään aikana kumminkin tulossa!

Tässä kohtaa on paikallaan pieni blogini historiakatsaus, lähinnä erilaisten lukujen valossa. Tämä on nyt 894. postaukseni tässä blogissa. 

Olen pyrkinyt siihen, että blogini olisi jonkinlainen blogin ja verkkosivun yhdistelmä. Kaikkia aiempia juttuja pääsee varsin helposti lukemaan blogin oikeassa reunassa olevien koosteiden ja ryhmittelyjen kautta.

Blogini luetuimmat jutut kautta aikain ovat olleet:

Edellisvuotisten marjojen hävitys - tämä oli nyt minullekin vähän yllätys. Tämä juttu ei ole ollut aiemmin kärkisijoilla, on noussut sinne vasta aivan hiljattain. Mutta mikä ettei, ihan tärkeä Aihe 😊

Tillin pakastaminen äitini niksillä
oli pitkään blogini luetuin juttu.
Nyt se on menettänyt kärkisijansa.

Tillin pakastaminen - tämä juttu on ollut pitkään aivan kärkisijoilla, perustuu äidiltäni oppimaani niksiin.

Kiva löytö vanhasta puutarhasta - vähän yllättävää, en oikein osaa ajatella, mikä tässä jutussa on saanut sen nousemaan näin kärkeen.

Porkkanankasvatuksen niksit - tämän sijoittuminen luetuimpien juttujen joukkoon ei niin isosti yllätä, tärkeää perusasiaa.

Katselukertoja blogissani on tätä nykyä keskimäärin noin 300-500/vrk, kesäaikaan luonnollisesti vähän enemmän, talvella vähemmän.

Viihtyisä Lepaan puutarhaoppulaitos Hattulassa
löytyy kotimaisten puutarhakohteiden 
listaltani.

Entä mikä on blogini juttu, mistä itse kaikkein eniten tykkään? Se on ehdottomasti erilaisten kotimaisten puutarhakohteiden listaus. Listalta löytyy tällä hetkellä noin 50 erilaista, mielenkiintoista puutarhakohdetta eri puolilta Suomea. Täydentelen listaa sitä mukaa kun löydän uusia kohteita.

Entäpä blogin tulevaisuus? Tässä reilun kymmenen blogikirjoitteluvuoden aikana on aina silloin tällöin käväissyt mielessä jopa bloggaamisen lopettaminen. Niinä hetkinä on kuitenkin aina tapahtunut jotain, mikä on tuonut jälleen uutta intoa bloggaamiseen.

Tämä miljoonan katselukerran rajan saavuttaminen oli yksi tällaisista asioista. Yksi aiempi hyvin merkittävä asia oli muuttomme maalta rivitaloon muutama vuosi sitten.

Kuvittelin ensin, että se olisi ollut puutarhabloggaamisen loppu - mutta jopa päinvastoin, se toikin aivan uutta innostusta ja sisältöä, kun puutarhanhoito siirtyi pienempiin puitteisiin rivaripihalle ja parvekkeelle.

On ollut hyvin mielenkiintoista testailla ja tutkia sitä, mitä kaikkea syötävää rivarissakin voi kasvattaa, ja millä tavoin. 

Nyt olen miettinyt, että seuraava etappi voisi olla pyrkimys tuhanteen blogijulkaisuun - joita siis tämän kirjoituksen jälkeen on 894. Tämänhetkisellä julkaisutahdillani siihen menisi parisen vuotta... 😊

Suurkiitos teille kaikille lukijoille, kun olette olleet mukana ❤️

Haaveilua...

Niin mukavaa kuin puutarhanhoito onkaan, niin vähintään yhtä ihanaa on kaikenlainen puutarhahaaveilu 😊

Nyt juuri, puutarhan vielä uinuessa lumipatjan alla, on mitä otollisin ajankohta haaveilulle.

Voi unelmoida ensi kesän kasvatuksista - mitä kaikkea sitä tällä kertaa laittaisikaan kasvamaan, millaisia uusia kokeiluja? 

Omien kasvattelujen lisäksi mainio haaveiluaihe ovat erilaiset puutarhavisiitit. Minkälaiset puutarhat kutsuisivat ensi kesänä?

Yksi minun pitkäaikaisia haaveitani on ollut Avointen puutarhojen ruotsalainen vastine Tusen trädgårdar. Sen hankaluus on se, että tapahtuma järjestetään vain joka toinen vuosi, aina parillisina vuosina - ja aina juuri tuolloin on ollut jotain muuta tekemistä. 

Mutta tänä vuonna on vihdoin tulossa myös tämän aika, odotan jo suurella innolla!

Tusen trädgårdar järjestetään sunnuntaina 28. kesäkuuta. Olen seurannut mielenkiinnolla tapahtuman Facebook-sivua, missä toinen toistaan houkuttelevammat kohteet kertovat osallistuvansa tapahtumaan.

Tulee olemaan suuri valinnan vaikeus, mitkä tuhansista tarjolla olevista upeista puutarhoista valita vierailukohteiksi seitsemän tuntia kestävän tapahtuman aikana. Silloin varmaan viipotetaan aika tukka putkella 😊

Rosendalin puutarha kahviloineen ja ravintoloineen on upea keidas aivan
Tukholman keskusta-alueella.

Suomessa Avoimet puutarhat-tapahtuma järjestetään tällä kertaa sunnuntaina 5.7. 

Voit hakea inspiraatiota kesän puutarhareissujen suunnitteluun myös kotimaisten puutarhakohteiden listaltani, mistä löytyy noin 50 mielenkiintoista kohdetta eri puolilta Suomea.

Yksi minulle "pakollinen" loppukesän kohde on ihana ja erikoinen Fruticetumin hedelmäpuutarha Lohjalla. Myös käynti Vaasan edustalla Bergön saaressa sijaitsevassa Niittytilan taimistossa on ollut pitkäaikainen haaveeni - ehkä sinnekin tänä kesänä? Onko sinulla mielessä puutarhakohteita, joissa haluaisit päästä käymään? 

Jännittävä vuosi meneillään 😊

Nyt alkaa olla aika jännät paikat 😊 Olen seuraillut pienellä jännityksellä blogini kävijälaskurin pyörimistä (löytyy tuolta blogin oikeasta reunasta). Siihen ilmestynee tässä kevään aikana ykkönen ja kuusi nollaa 😀

Enpä olisi voinut tätä ikinä arvata reilu 10 v. sitten aloitellessani bloggaamista aivan "pystymetsästä".

Aikamoinen taival on tullut kuljettua. En  olisi tuolloin myöskään mitenkään voinut veikata, että tulen tässä kohtaa asumaan tyytyväisenä rivitalossa, muuttaneena pois alkuperäisestä puutarhakohteestani.

Vuonna 2015 kerroin, miten törmäsin yllättäen
isoäitini suosikkikasviin ruskoliljaan, jota isoäitini
keisarinkruunuksi kutsui. Nämä muuttivat
v. -23 mukanani rivitalopihaan.

Mutta vielä vähän alkulähteille, tässä pieni pätkä ensimmäisestä blogipostauksestani heinäkuulta 2013:

"Lainasin nimimerkkini (Kerttuli) hieman muunneltuna jo edesmenneeltä (Kerttu-) isoäidiltäni, kiitokset hänelle siitä!"

Ensin hiukan tunnelmia vanhasta puutarhastamme. Vähän tulee ikävä näitä katsellessa... :(

Vanhoista ikkunoista tehdyssä kasvihuoneessa viihtyivät niin erilaiset tomaatit kuin eksoottisemmatkin kasvit. Kuvan kesänä kokeilin myös munakoison kasvattamista (pöydällä).
Vasemmalla kukkii runsaana pieniä tomaatteja 
tuottava Ildi-lajikkeen tomaatti.

Bloggaaminen on antanut runsaasti intoa omaan puutarhailuun ja johdattanut moniin, moniin mielenkiintoisiin tilanteisiin ja paikkoihin, joihin ei olisi tullut muutoin päädyttyä. 

Uteliaana ihmisenä on tullut koluttua niin erilaisia kauppa- kuin myös runsaasti yksityisiä puutarhoja sekä puutarha-aiheisia tapahtumia kuten messuja, niin Suomessa kuin naapurimaissakin

Avoimet puutarhat -päivä on aina yksi odotetuimpia kesätapahtumia. Mieleenpainuneimpia vuosien varrelta ovat olleet mm. käynti Tomaatti-Ritun huikeassa pihassa Turussa, Liisan upea puutarhaTampereella, erikoinen ihana Fruticetumin hedelmäpuutarha Lohjalla, arboretum Frick Tampereen kupeessa, Lepaan puutarhaoppulaitoksen ihana miljöö, todella erikoinen Viherpaja Vantaalla sekä monet upeat puutarhakohteet Ruotsin puolelta.... Onhan näitä 😊

Tomaatti-Ritu kasvattaa omakotitalonsa pihassa ja pienessä kasvihuoneessa
valtavan määrän erilaisia tomaattilajikkeita.

Lepaan puutarhaoppilaitoksen suuressa puutarhassa on mukava, rauhallinen tunnelma.

Lepaa on myös ainoa paikka, missä olen saanut vierailla
ammatti-tomaattikasvihuoneessa.
Oli hyvin mielenkiintoista!

Olen itse osallistunut Avoimiin puutarhoihin kerran pienimuotoisesti avaamalla tämän rivaripihan - en kuitenkaan tohtinut virallisena Avointen puutarhan kohteena, vaan ilmoittelin asiasta vain paikallisesti. Sekin oli tosi mukava kokemus 😊

Pian rivitaloon muuttomme jälkeen ryhdyin etupihan kunnostushommiin.

Takapihan puoli terasseineen ja parvekkeineen 
on kuitenkin minulle huomattavasti tärkeämpi puoli. 

Sain siirrettyä takapihalle rakkaita kasveja vanhasta puutarhasta: 
rusko- ja päivänliljoja, harjaneilikoita, kärhön, raparperin, maa-artisokkia... 

Tykkään rehevästä, vähän viidakkomaisesta pihasta :)

Bloggaaminen on myös tarjonnut jopa erilaisia yllättäviäkin työkeikkoja. Hauskin oli jo kauan aikaa sitten, kun Klingendahlin Naistenhaku-palvelu oli löytänyt blogini, ja kutsui minut puutarhabloggaajaksi heille. Valitettavasti tämä kanava ei ole enää olemassa. 

Tätä nykyä vedän puutarhakursseja parilla eri paikkakunnalla 😊

Tulipas tässä nyt jo runsaasti muisteloa vuosien varrelta, ja varmaan tätä seuraa tänä merkkivuonna vielä lisää! Semminkin kun voi olla, että oma puutarhailuni on nyt vähän katkolla taloyhtiömme piharempan vuoksi. 

Nyt kannattaa myös seurailla mukana, sillä tuon merkkipaalun kunniaksi täytyy tietysti järjestää myös jonkinlainen arvonta 😀

#puutarhablogi #miljoona #puutarhakohde #puutarha 

"Sumussa" kohti uutta puutarhakesää...

Harvoin on ollut elämässä tällaista tilannetta, että tulevan kesän puutarhasuunnitelmat ovat hyvin hämärän peitossa. 

Tämä johtuu ennen muuta taloyhtiöömme todennäköisesti tulossa olevasta isosta piharempasta.

Sen piti alustavasti ajoittua jo viime kesän lopulle, mutta siirtyi sitten seuraavaan vuoteen, kuten näissä hommissa tuppaa monesti käymään.

Asiasta ei ole nyt juuri kuulunut, rempan aikataulusta, kestosta tai siitä, mitä se tulee käytännössä tarkoittamaan. 

Tämä näkymä voi olla ensi kesänä 
vähän toisenlainen... :(

Kesto on joka tapauksessa useita kuukausia, ja epäilen että koko talon ympärys tukee olemaan enemmän tai vähemmän "perunapeltona"  - jossa ei kylläkään kasvateta perunoita 😞

Remppa tullee tarkoittamaan sitä, että kaikki terassi- ja muut rakenteet pitää purkaa pois. Mikä vielä pahempaa, homma tietänee kyytiä myös kaikille pihan kasveille.

Tässä pieni osa pelastettavista monivuotisista kasveista.
Oikeassa reunassa kärhö, vasemmalla vähän perennoja. 

Erityisesti minua mietityttää monien rakkaiden, suurelta osin vanhasta puutarhasta siirtämieni kasvien kohtalo. Toivottavasti järjestyy joku ratkaisu, millä ne saa pelastettua talteen. Lähinnä pitäisi keksiä niille jokin tilapäinen säilytyspaikka remontin ajaksi.

Pahoin myös pelkään, että remppa tietää myös lähtöä pihamme keskellä kasvavalle vaahteralle. Se on paristakin syystä pieni harmi, ensinnä runsaasti karsimamme, korkea vaahtera varjostaa juuri sopivasti eteläsuuntaista pihaa ja parveketta. Se on myös kiva, muuta korkeampi elementti pihassa, johon on mukava viritellä kausivaloja ja muita koristeita.

Onneksi on parveke 😊

Lisäksi olen istuttanut vaahteran juurelle köynnöshortensian, josta olin haaveillut vuosikaudet. Saa nähdä, mitä keksin jatkossa sen kanssa. 

Parveke jäänee kuitenkin "turvapaikaksi", minne remppa tuskin vaikuttaa. Täytynee siis keskittää kasvattelut ensi kesänä sinne - voi tulla melkoinen viidakko 😊

Aika paljon on siis ilmassa epävarmuutta ja kysymysmerkkejä. Remppa on kuitenkin  mitä tarpeellisin, joten sikäli se on kyllä vallan tervetullut, ja joskus se on vain kärsittävä. 

Tässä hetkessä harmillisinta on tämä epätietoisuus, kun ei yhtään tiedä, millainen kesä tulee olemaan. On vähän vaikea motivoitua taimikasvatukseenkaan, mutta pitänee silti jotain yrittää. Ei auta kuin odotella ja katsoa, mitä tuleman pitää...

Jäädyttelyhommia

Huh, kun on alkuvuosi humpsahtanut työ- ja muissa kiireissä. Mutta puutarhahommatkin alkaa jo pyöriä vahvasti mielessä...

Joskus yöllä kun herään, eikä uni tahdo tulla, tulee aina keksittyä kaikenlaisia ideoita

Nyt kun on ollut kunnon pakkasia, mieleeni putkahti eräänä yönä jäälyhdyt 😊

Olin varsin tyytyväinen näihin lopputuloksiin 
Mikä mukavinta, näillä keleillä jäälyhdyt myös
säilyvät pitkään.

Olen jo jonkin aikaa haaveillut pyöreän pallon muotoisista jäälyhdyistä, niistä mitä tehdään ilmapallojen avulla. En ole kuitenkaan viitsinyt hankkia ilmapalloja vain näiden vuoksi.

Yöllä mieleeni tulivat puolipyöreät metallikulhot - jos niissä saisi jäädytettyä palloja, aina puolikaan kerrallaan?

Ei auttanut kuin ryhtyä saman tien yöllä tuumasta toimeen 😊

Sopivasti jäätynyt lyhdynpuolikas, jonka pääsee
kovertamaan puukolla auki päältä.

Seuraavana päivänä jo odottivat ensimmäiset jäätyneet versiot. Sain kuitenkin heti huomata, että jäätyvä astia tarvitsee päälleen kannen.

Ilman kantta pallonpuolikkaat jäätyivät päältä päin aivan liian paksuun umpijäähän, eikä niihin saanut koverrettua päältä reikää kynttilää varten ja ylimääräisen veden poistamiseksi lyhdyn sisältä.

Ei siis muuta kuin seuraavat versiot jäätymään,  nyt kannet kulhojen päällä. Ne onnistuivatkin varsin täydellisesti.

Valmiiksi koverrettu lyhdynpuolikas
ennen sen irrottamista kulhosta.

Minulla on kaksi eri kokoista kulhoa, joten kerralla saa jäädytettyä aina yhdet pallonpuolikkaat. Kun molemmat pallonpuolikkaat on valmiiksi jäätyneet ja koverretut, ne laitetaan päällekkäin. 

Kaksi puolikasta päällekkäin laitettuina, saattavat
vielä hyvällä tuurilla jäätyä kiinni toisiinsa. 

Hyvällä tuurilla puolikkaat jäätyvät vielä toisiinsa kiinni niin, että ne pysyvät yhtenä.pallona, eikä pallo muodostu kahdesta irrallisesta puolikkaasta toistensa päällä. Tällä ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä.

Sitten ei kuin ihailemaan lopputuloksia... 😊

#jääkoriste #jäälyhty #pyöreä

Jos haluat kokeilla vähän yksinkertaisempia jääkoristeita, löydät tästä yhden aiemman vinkkini: ihanat jäätähdet.

Joulukoristeet on äkkiä riisuttu 😊

Katselin Mummelin puuhamaa-blogin postausta todella upeista, runsaista joulukoristeluista. Jouduin toteamaan, että kyllä sitä on itse tullut perin laiskaksi - tai mukavuudenhaluiseksi - miten vain.

Tykkään näistä kahdesta, itsestään pystyssä
pysyvästä tontusta - ne riittävät pitkälti
tuomaan joulun meille 😊

Tässä vävypojan ottamassa jälkkäripavlovan
kokoamiskuvassa pilkistää pöydässä oleva jouluinen kaitaliina.
Ja on  siis sentään olemassa joululta joku ruokakuvakin, 
toisin kuin aiemmin totesin. 

Meikäläisen koristeet olivat tänä vuonna kaksi tonttua, ja jouluinen kaitaliina ruokapöydässä. Kuusta emme hankkineet lainkaan. Ruoka-astioiksi  kaivettiin sentään kaappien periltä vähän parempaa. Yksi meinasi kuitenkin vallan unohtua, onhan myös vanha olkipukkini yhden kaapin päällä 😊

Olin vähän yllättynyt, kun vanhin tytär sanoi jonain
vuonna tykkäävänsä tästä olkipukista, jonka olen
saanut joskus nuoruudessani. Ajattelisin, ettei ole 
oikein hänen tyyliä 😊 Ihan tämän vuoksi
olkipukki pääsi myös esille 😊 Pukki oli aiemmin 
tärkeä minullekin, nyt olen vähän kyllästynyt siihen, niin kiva että tytär tykkää.

Nämä koristeet ovat senkin päällä vuoden ympäri,
mutta jouluksi talo saa valot 😊 

Erilaisten lyhtyjen kokoelma on etupihalla
tulijaa vastassa 😊

Hiukan enemmän satsasin ulkosalle, missä etupihalla valaisivat kynttilälyhdyt, ja takapihalla Torista hankkimani tekokuusi. 

Minulle joulutunnelman tuo ennen muuta kiireetön ajanvietto läheisten kanssa - ja hyvä ruoka 😊 

Mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Voi hyvin olla, että joskus tulee vielä kunnon joulukoristeluöverit 😊

Ja tosiaan, tämän olen ehkä jo aiemminkin kertonut, aikuisten lastemme toiveesta emme hanki lainkaan joululahjoja. Tämä on kyllä aika vapauttavaa etenkin joulua edeltävänä aikana, ei tarvitse laittaa lainkaan energiaa lahjojen miettimiseen ja hankintaan. 

Nautin tänä vuonna erityisesti joulun odotuksesta ja joulua edeltävän ajan tunnelmasta. Kävin useammilla joulutoreilla ja muissa joulutapahtumissa kuin koskaan aiemmin - ja myös kahdessa ihanassa joulukonsertissa, Diandran ja Anne Mattilan. 

Jouluna pelailimme lempipelejämme - Skip-Boa, Scrabblea ja Smart10:ä. Käväistiin porukalla kävelymatkan päässä olevalla hautuumaalla muistelemassa keskuudestamme jo poistuneita läheisiä.

#joulu #joulukoristelu #joulukoristeet