Melkoinen herneaita

syntyi lähes vahingossa. En tiennytkään, että herneestä voisi saada komean "aidan". Kylvin rivin hernettä, se sattuikin olemaan korkeaa lajiketta ja sen molemmille puolille rivit, ne taas olivat matalaa sorttia.

Tästä kasvoikin tuuhea ja korkea "herneaita", jossa syötävää riittää! Korkeutta tällä on parisen metriä.

Etualalla muuten näkyy teräsverkosta taivuttelemani aita, jollainen on tukena myös hernekasvuston sisällä. Erilaiset teräshökötykset ovatkin intohimoni ja niitä puutarhassamme riittää. Niistä lisää lähiaikoina!

Päivitys:
Jäin miettimään, mitähän lajiketta nuo korkeat herneet mahtoivat olla - ja paljonko niille oli luvattu korkeutta. Luulin jo, etten saa tätä koskaan selville, kun ei siemenpussia löytynyt. Sittemmin syyssiivouksia tehdessäni löysinkin rivin päästä siemenpussin, joka oli vielä aivan lukukelpoinen. 

Lajike oli Alderman ja sen kerrottiin kasvavan 100-150 cm korkeaksi. Mittasin huvikseni aidan korkeuden elokuun alkupuolella, se oli silloin 245 cm! Tuon jälkeen olen joka vuosi kylvänyt samaa lajiketta, ja kasvu on ollut ihan yhtä hyvää.

Tässä vielä linkki toiseen juttuuni, jossa on vinkkejä herneen kylvöön.

Suunnitellen vai tuosta vain?

Sain juuri käänneltyä ja muokkailtua lähes valmiiksi pienemmän kasvimaan osan - voisiko sitä sanoa keittiöpuutarhaksi.

Nyt pitäisi keksiä, mitä ja miten siihen laitetaan kasvamaan. Yleensä olen tehnyt jonkinlaisen suunnitelman paperille. Nyt kuitenkin tuntui siltä, ettei tarkka suunnittelu huvittanut, kunhan miettisi vain siinä paikan päällä miten eri kasvit asettelisi.

Jos tuohon keskelle lämpimimpään kohtaan laittaisi nyt papuja, viime vuonna siinä kasvoivat lantut. Ja se viimevuotinen herneaidan paikka, siihen voisi nyt laittaa kesäkurpitsat kaarevaan riviin. Luulisi niiden kasvavan siinä hyvin. Eri lajikkeiset ja eri näköiset kesäkurpitsat voisivat näyttää hauskalta rivissä, aiemmin ne ovat kasvaneet siellä täällä kukin yksinään. Kesäkurpitsantaimia on kasvamassa kolme, niistä pitäisi tulla satoa riittämiin. Lisäksi yksi köynnöskurpitsa kiipeilemään tuonne kauemmas ja vielä yksi varhainen yksilö saa jäädä kasvamaan isoon astiaan.

Varhaisperunat voisi istuttaa keskellä olevan pienen oleskelualueen viereen, kolmeen - neljään riviin. Siihen mahtuu sopivasti purkeissa esikasvavat 20 perunantainta. Milloinhan ne uskaltaisi laittaa, varmaan aika pian kun pakkasyöt näyttäisivät nyt viimein väistyvän.

Saman sorttinen herneaita kuin viime vuonna pitää ehdottomasti laittaa kasvamaan, voi kun sen saisi kasvamaan yhtä hyvin. Lajikkeena jälleen Alderman, jonka siemenpussin mukaan pitäisi kasvaa 100 -150 cm korkeaksi. Viime kesänä korkeutta tuli 250 cm!

Herneaita pitää sijoittaa niin, että herneitä pääsee poimimaan aidan molemmilta puolin. Se taitaa tulla tuohon oleskelualueen toiselle puolelle, vastapäätä perunoita. Parin vierekkäisen Alderman-rivin viereen kylvän vielä kummallekin puolen yhden rivin matalampaa hernesorttia. Tästä pitäisi riittää hernettä ensi hätään.

Tähän pikkumaahan pitää saada mahtumaan vielä vähän varhaisporkkanaa, salaatteja sekä mausteista persiljaa ja tilliä. Jokunen pinaattikin voisi minulle uutena kasvina olla kiva lisä. Näille on sopivasti tilaa tuossa, missä viime vuonna kasvoivat pavut ja kurkut. Siihen reunaan olenkin jo istuttanut talvivalkosipulit pitkään riviin. Porkkana ja valkosipulihan tykkäävät kasvaa lähekkäin.

Pikkukasvimaan laidassa on kasvihuone. Sen eteläseinustalle laitan nyt kasvamaan vesimelonin ja hunajamelonin taimet, jos ne viihtyisivät siinä lämmössä. Melonien viereen tulevat kurkut.

Ai niin, kukat, lantut ja punajuuret meinasivat kokonaan unohtua. Olen kokenut lantut ja punajuuret vähän haastaviksi kasvatettaviksi, laitan niitä sen vuoksi kasvamaan pariin eri paikkaan. Sekä tähän pikkukasvimaahan että varsinaiseen isompaan maahan. Jos ainakin jommassa kummassa onnistuisi. Niille on vielä sopiva pieni kolo tuolla reunassa, missä viimeksi kasvoi kesäkurpitsoita sekä tomaatteja muovisen "hökötyksen" alla.

Tällä kertaa en taida laittaa tomaatteja muualle kuin kasvihuoneeseen. Kun tomaatintaimet ovat nyt niin hyväkuntoisia, luulisi niistä tulevan satoa aiempaa enemmän.

Lopuksi vielä vähän kukkia sinne tänne, mihin sattuu mahtumaan.

Tämä vaikuttaa hyvältä suunnitelmalta, kynää ja paperia ei taideta tällä kertaa tarvita.

Sadettimen pisaroiden tanssia

voisi katsella lähes loputtomiin. Kun pienet vesipisarat auringonvalossa kimmeltäen hyppivät, pyörivät ja laskeutuvat pehmeästi juomaksi janoisille kasveille.

Tänä kesänä sitä onkin saanut tehdä. Onneksi vesi tulee kaivosta, jossa vettä riittää. Kastella kannattaa pilvisellä säällä, tai aamulla tai illalla, ei pahimman paahteen aikaan.

Maa alkoi jo olla kuivaa kuin autiomaassa, mutta toissayönä vettä sitten tulikin roppakaupalla, tältäköhän tuntuu sademetsässä? Tämän sateen jälkeen nyt jo ennätyksellisen satoisat kasvit varmasti räjähtävät kasvuun. Herneaita alkaa pian olla kuin Jaakon pavunvarsi, eilen rakentelin sille lisätukea tikkaiden varassa ;)